122. vuosikerta
Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.
Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11
Historiallisen Aikakauskirjan numerot julkaistaan avoimesti verkkoon Journal.fi-sivustolle vuoden viiveellä. Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939
Kylmän sodan loppu
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Oy Siirtolapuutarha Ab
Artikkelit
Juhana Aunesluoma, Kylmän sodan päättyminen historiana
Simo Mikkonen, Neuvostovallan päättyminen ja poikkikansallinen historiantutkimus
Olli Nurmi, Tasavallan palauttajat. Viron Muinaismuistoseuran historiapolitiikka vuosina 1987–1991
Pertti Grönholm, Nostalgian ja utopian välissä. Historiallisen tiedon käyttö ja tehtävät Viron jälleenitsenäistymisen kamppailuissa vuosina 1987–1991
Saara Matala, Idänkauppa oli varmaa, mutta sitten se loppui
Petteri Pietikäinen, Kylmän sodan aatehistoria
Katri Helminen, Lehmät ihmistuberkuloosin osoittajina 1900-luvun alun Suomessa
Katsaus
Sakari Heikkinen, Epäpuhtaan talouden tiede
Pääkirjoitus
Marko Lamberg Ref.
Artikkelit
Jyrki Kaarttinen,Pedagogiikkaa kolmen valtiomahdin alla. Saksalaisen apukoulun idea 1871–1933
Sakarias Sokka, Vertaisarviointi ja vallankäyttö valtion taidelautakunnissa 1918–1939
Heini Hakosalo, Elsa Ryti ja naisen mahdollisuudet 1920-luvun suomalaisessa lääketieteessä
Kolumni Heikki Parviainen,Adoptio on seksuaalivähemmistöjen hommaa?
Pekka Nykänen, Ulkomaalaisten yrittäjien vuosien 1865–1897 elinkeinosuostuntavero
Elina Martikainen, Sankarikuolema sodanjälkeisessä kaunokirjallisuudessa
Pekka Piiparinen, Kun rakennus ei kuollutkaan. Tilan ja paikan merkitys Joensuun puisen kauppahallin uudelleenrakentamispyrkimyksissä
Keskustelua Semi Purhonen, 60-luvun sukupolvi, suuret ikäluokat ja ”popparit”
Katsaus
Matti Enbuske, Paikan ja tilan paradigmat osaksi suomalaista historiantutkimusta
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Turhan kallis demokratia?
Artikkelit
Pertti Grönholm, Periodisointi, nimeäminen ja kamppailu menneisyydestä. Viron poliittiset murrokset ja historian esittäminen
Simo Mikkonen, Neuvostoliiton kulttuurivaihto-ohjelmat – kulttuurista kylmää sotaa vai diplomatiaa?
Aleksei Golubev, Neuvostoturismin ja läntisen kulutuskulttuurin kohtaaminen Suomessa
Katsaus
Juhani Sarsila, Hiljaisten hyveiden puolustus
Historiatietoisuus
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Puhetta vihasta249
Artikkelit
Marko van den Berg & Pilvi Torsti, Mentaalinen silta historiatietoisuuteen
Markku Hyrkkänen, Historiallinen ajattelu itseymmärryksen välineenä
Henrik Forsberg, Nälkäkuolema kansallishyveenä? Viimeiset nälkävuodet suomalaisessa kirjallisessa historiakulttuurissa vuosina 1870–1900
Kaisa Kauranen – Anna Kuismin, Efraimin ja Kustaan kronikat. 1800-luvun kansanmiehet historioitsijoina
Marianne Junila, ”Veljesvihan liekit” – koululaiset muistelevat sisällissotaa syksyllä 1918
Pilvi Torsti, Suomalaisten moniulotteiset sotakuvat
Jukka Rantala, Sota historiakulttuurin tuotteena
Heli Kaarina Kananen, Siirtoväen hyvän sopeutumisen kertomus
Katja-Maria Miettunen, Suomalaista 60-lukua luomassa. Muisteltu menneisyys ja sukupolven rakentuminen muistelun ja tutkimuksen rajapinnalla
Kolumni Anna-Emilia Hietanen, Likainen sota ja historiatietoisuus Meksikossa
Katsaus
Marko Nenonen, ”Big History” – enemmän kuin globaali näkökulma
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Vastuusta on helpompi puhua kuin sitä kantaa
Artikkelit
Vesa Vares, Kansallissosialistinen Saksa ja pohjoismainen moraali. Katsaus ruotsalaisen ja suomalaisen tutkimuksen uusiin suuntauksiin
Anna-Leena Perämäki, Päiväkirja, juutalaisvainot ja aika. Hélène Berrin ja Anne Frankin päiväkirjoista välittyvä suhde aikaan
Aleksi Mainio, Jaalan pyöveli ja sisällissodan väkivallasta käyty keskustelu
Katsaus
Päivi Salmesvuori, Naisten monenlaiset historiat
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Muutosten keskeltä
Artikkelit
Antti Lepistö, Rauhan biologit. Darwinismi suomalaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa 1970- ja 1980-luvulla
Laura Ekholm – Simo Muir, Isänmaasuhteen rakentaminen ”kansallisten” nimien avulla. Helsingin juutalaisessa seurakunnassa tehdyt sukunimien vaihdot 1933–1944
Ville Salminen, Lobotomia psykiatrisena hoito-muotona Suomessa
Katsaus
Anssi Halmesvirta, Itäisen Keski-Euroopan etninen järjestely toisen maailmansodan jälkeen
Pääkirjoitus
Pirjo Markkola, Aikansa kutakin
Artikkelit
Benedikt Schoenborn, Pelkkää romantiikkaa? Willy Brandtin vaihtoehtoinen näkemys Natosta ja Euroopan turvallisuudesta
Antti Räihä, Kriminalisoitu juopumus ja alkoholinkäytön tapakulttuuri 1700-luvun rajaseudun kaupunkiyhteisöissä
Tapio Nykänen, Vapaustaistelijoita ja hurmahenkiä. Koutakeinon kapinan tulkintojen historiaa
Andrei Kalinitchev, Etnisten ryhmien välinen vuorovaikutus Pohjois-Inkerissä 1800-luvun loppupuolella
Antero Holmila, Reunamerkintöjä holokaustista ja sen muistamisesta
Jan Löfström, Kuinka kauas vääryyksien varjot ulottuvat? Lukiolaisnuorten ajatuksia historiallisten hyvitysten mahdollisuudesta
Katsaus
Petri Karonen, Ruotsin ajan tutkimuksen nykytila ja resurssit
Pääkirjoitus
Pirjo Markkola, Historiaa herkällä korvalla
Artikkelit
Marko Tikka, Historian ääniä vai ääniä historiasta?
Saara Tuomaala, Äänellisyys ja muistitieto. Haastattelut äänikulttuurin tuottamispaikkana
Sofia Kotilainen, Sodan äänet ja niiden jälkikaiku siviiliväestön mielissä. Kuinka tulkita 1900-luvulla tallennettua muistitietoaineistoa Suomen sodan kokemuksista
Jukka von Boehm, Muuttuvat viholliskuvat Richard Wagnerin Lohengrinin saksalaisissa tulkinnoissa 1845–1945
Kaarina Kilpiö – Heikki Uimonen, Kulkee mukana eikä maksa paljon – kuinka c-kasetti muutti äänimaisemaa
Kari Kallioniemi – Kimi Kärki, Mikä äänimaailma on voittanut? ”Oikea” musiikki järjestyksen ja autenttisuuden symbolina
Katsaus
Timo Ylimaunu, Juoruja ja hätähuutoja kaupunkien kaduilta – teos katujen arkielämästä ja varhaismodernin kauden Euroopassa
Pääkirjoitus
Pirjo Markkola, Suomen historiaa ilman ruotsia?
Artikkelit
Irmeli Valtonen, Pohjoinen ääri anglosaksien maantieteessä
Irma Sulkunen, Kaksi tietä naiskansalaisuuteen – Suomen ja Uuden-Seelannin äänioikeus-uudistusten vertailu
Yrjö Tala, Pakon ja vapauden välillä
Elina Martikainen, ”Sotaa, sitä tarvitaan.” – Maria Jotunin kuvaus 1930-luvusta
Hanna Elomaa, Kirjailijat ja esikaupunki – 1900-luvun alkupuolen Kauniainen paikkojen välisissä suhdehierarkioissa
Katsaus
Pasi Tuunainen, Sotahistorian atlanttinen yhteys
Pääkirjoitus
Pirjo Markkola, Vallan tilat ja näkymättömät kädet
Artikkelit
Marko Lamberg, Teemasta
Alexandra Bergholm, Mielen tilat keskiajan Irlannissa – näkökulmia marginaalisuuden maantieteeseen
Sari Katajala-Peltomaa – Raisa Maria Toivo, Tila ja hoivan käytänteet keskiajalla ja uuden ajan alussa
Taina Syrjämaa, Näyttelypaviljonki uudenlaisena kansainvälisenä toiminnan ja tulkinnan tilana Kaivopuistossa vuonna 1876
Mari Vares, Luonnollinen Suomi – käsityksiä Suomen ”sijainnista ja suuruudesta” 1917–44
Petri Anttila, Koti, pakolaisuus ja identiteetti Erno Paasilinnan kirjallisessa tuotannossa
Kristiina Korjonen-Kuusipuro – Mikko Kohvakka, Vuoksi historiallisena tilana
Hanna Korsberg, Kristian Smedsin Tuntematon sotilas Suomen Kansallisteatterin tilassa
Katsaus
Kimmo Rentola, Eljas Erkon sota ja rauha
- « Edellinen
- 1
- …
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- …
- 10
- Seuraava »