122. vuosikerta
Tästä pääset lukemaan aikaisempien numeroiden sisällysluetteloita ja pääkirjoituksia. Kirjoitukset ovat PDF-muodossa.
Historiallisen Aikakauskirjan sisällysluettelot, pääkirjoitukset ja keskustelut ovat luettavissa myös HAik-foorumilla.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewforum.php?f=11
Historiallisen Aikakauskirjan numerot julkaistaan avoimesti verkkoon Journal.fi-sivustolle vuoden viiveellä. Historiallisen Aikakauskirjan vanhat numerot vuosilta 1903–1999 ovat luettavissa verkossa Kansalliskirjaston kautta, mutta kyse on osittain lisenssinvaraisesta palvelusta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0018-2362?display=THUMB&year=1939
Kuolema historiassa
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Ikuisuuden tällä puolen
Artikkelit
Päivi Räisänen-Schröder, Iloinen, julma kuolema – Kuoleman ja kärsimyksen ihanteet 1500-luvun evankelisessa marttyyrikulttuurissa
Antti Harmainen, ”Kaikki voin kestää, voin elää, jos tiedän että hänet kerran vielä tapaan”– Spiritualismi ja teosofia sivistyneistön surutyön välineinä 1880-luvun lopulla
Ilona Pajari, Kuolema maalla ja kaupungissa – Suomalaisen hautajais- ja kuolemankulttuurin muutos 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mikko Myllykangas, Politisoitunut itsemurha – suomalaista antipsykiatriaa? – Itsemurhatutkimuksen kritiikki Suomessa vuosina 1968–1970
Heta Lähdesmäki, Tappaminen järjestyksen palauttamisena – Susiekspansion tyrehdyttäminen 1950- ja 1960-lukujen taitteen Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen, Postuumisti painosten kuninkaaksi – Härjänsilmän Antin Uskon harjoitus autuuteen
Katsaus
Heini Hakosalo, Aihetta juhlaan – Klinikan synty 50 vuotta439
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Palvelu.fi
Artikkelit
Mikko Huhtamies, Nordenbergien manufaktuuriutopia Sipoossa hyödyn ajan toiveajattelun ilmentäjänä
Antti Räihä, Venäjään liittäminen ja Suomen suuriruhtinaskuntaan yhdistäminen – Hallinto ja talous kaupunkien argumentaatiossa
Erkki Salo, Vanajan kirkkosaari – Erään myytin taustoja
Jaak Valge, Miksi osa Viron kirjailijoista siirtyi neuvostohallinnon palvelukseen vuonna 1940?
Kai Eriksson ja Helena Tuorila, Suomalainen itsepalvelukulttuuri historiallisesta näkökulmasta
Katsaus
Niklas Jensen-Eriksen, Globaalia yrityshistoriaa Suomessa
Elämää diktatuureissa
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Asiantuntijatieto ja valta
Pia Koivunen ja Marko Tikka, Mistä on pakko valita?
Artikkelit
Sami Suodenjoki, Ilmianto valvonnan ilmapiirin lietsojana routavuosien Suomessa
Tuomas Laine-Frigren, Psykologia ja lastensuojelupolitiikka Unkarissa 1956 jälkeen
Ville Laamanen, Kulttuuridiplomatiaa Lubjankan varjossa – Olavi Paavolaisen kohtaamisia Neuvostoliitossa 1939
Raita Merivirta, Pakkosterilointeja ja slummien hävityksiä – Köyhä väestö ja kansalaisoikeuksien rajat poikkeustilan (1975–1977) Delhissä
Jari Eloranta ja Pavel Osinsky, Maailmansotien vaikutus vallankumouksiin Venäjällä, Suomessa, Espanjassa ja Kiinassa
Kimmo Elo, ”Tapaus Pakaslahti” ja tiedustelututkimuksen metodiikka
Täydennys Mari K. Niemi, Täsmennys numeroon 1/2014: Unohtunut naishaastajaJuha Janhunen, Krimin tataarit historian tekijöinä ja kohteina
Katsaus
Juha Janhunen, Krimin tataarit historian tekijöinä ja kohteina
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Mistään kotoisin
Artikkelit
Liisa Seppänen, Jäännöksistä johtolangoiksi ja tutkimustuloksiksi − Kuinka arkeologinen lähdeaineisto muuttaa käsityksiä Turun keskiaikaisesta kaupungista?
Riitta Laitinen, Rajoja ja avoimuutta 1600-luvun kodeissa
Jenni Karimäki, Vastauksena vasemmistoporvarillisuus − Kansallisen edistyspuolueen haasteet 1920-‐luvulla
Mari K. Niemi, Naisten työläs taival puolueiden johtajiksi − Naisten puoluejohtajuuden mahdollistuminen sosiaalidemokraateissa, keskustassa ja kokoomuksessa 1987–2010
Jan Kuhanen, AIDS ja moraalinen menneisyys Ugandassa
Katsauksia
Heini Hakosalo, Terveys ja sairaus historiantutkimuksen kohteena
Laura Kolbe, Suomen unohdetuin väitöskirja − KTM Erkki Alhangon hylätty väitös Kolumbian paperi-‐ja vanuketeollisuuden mahdollisuuksista
Historia ja arkeologia
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Ikuisuuden tällä puolen
Kirsi Kanerva ja Anu Salmela, Kuoleman monet kasvot
Artikkelit
Päivi Räisänen-Schröder, Iloinen, julma kuolema – Kuoleman ja kärsimyksen ihanteet 1500-luvun evankelisessa marttyyrikulttuurissa
Antti Harmainen, ”Kaikki voin kestää, voin elää, jos tiedän että hänet kerran vielä tapaan”– Spiritualismi ja teosofia sivistyneistön surutyön välineinä 1880-luvun lopulla
Ilona Pajari, Kuolema maalla ja kaupungissa – Suomalaisen hautajais- ja kuolemankulttuurin muutos 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mikko Myllykangas, Politisoitunut itsemurha – suomalaista antipsykiatriaa? – Itsemurhatutkimuksen kritiikki Suomessa vuosina 1968–1970
Heta Lähdesmäki, Tappaminen järjestyksen palauttamisena – Susiekspansion tyrehdyttäminen 1950- ja 1960-lukujen taitteen Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen, Postuumisti painosten kuninkaaksi – Härjänsilmän Antin Uskon harjoitus autuuteen
Katsaus
Heini Hakosalo, Aihetta juhlaan – Klinikan synty 50 vuotta
Lähihistoria
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Déjà vu
Artikkelit
Juha Sahi, Miten Suomesta tuli japanilaisen auton maahantuonnin sillanpääasema Euroopassa vuonna 1962?
Sakari Siltala, Puun ja kuoren välissä –Metsäliitto, puumarkkinat ja suomalainen yhteistyökapitalismi 1980‐luvun alkuvuosina
Ville Okkonen, Elinkeinoelämän yhteiskunnallinen aktivismi politiikan muutoksen taustavoimana 1970‐luvulta 1980-luvulle
Mikko Kohvakka, Verkostot korkeakouluja ja niiden toiminnan skaaloja muokkaavana voimana Itä‐Suomessa 1970‐ja 1980-luvulla
Tomi Mertanen, Kulttuurihanke aikansa kuvastajana − Suomalainen kulttuuriattasea Berliinissä välirauhan aikana
Markus Kantola, Johtajuus vai instituutiot? Lyndon Johnson ja Medicare‐ohjelman luominen vuosina 1964–1965
Mika Kallioinen, Menestyksen avaimet? Instituutiot ja Euroopan nousu
Katsaus
Anssi Halmesvirta, Unkarin äärioikeistoliikkeet 1930‐luvulla
Aateli
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Privilegioista
Artikkelit
Aateli Janne Haikari – Marko Hakanen – Anu Lahtinen – Alex Snellman, Mitä uutta aatelista?
Tuula Hockman, Tott-suku ja sen mahdin taustat
Juha‐Matti Granqvist – Sofia Gustafsson, Aatelismies porvarina –Amiraali Carl Tersmeden ja hänen afäärinsä
Ilkka Nummela, Suomen aateliston varallisuudesta autonomian alkupuolella
Henrika Tandefelt – Maria Vainio-Kurtakko, Albert Edelfelt ja Viktor Magnus von Born –Kuinka aatelismies luodaan Suomessa n. 1870–1900
Katsauksia
Johanna Ilmakunnas – Marko Hakanen – Anu Lahtinen – Alex Snellman, Aatelin tutkimus Suomessa
Ulla Koskinen, Rauhantahtoinen soturiaateli? Historian yleisesitysten kuva Suomen rälssistä 1500‐luvulla
1800-luku
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, ”Hanki itselles oppia, leipään päästäksesi”
Artikkelit
Piia Einonen, Myyttinen Viipuri ja monikielinen todellisuus – etnisen alkuperän ja kielen merkitys 1800-luvun alun kaupunkiympäristössä
Anne Ollila, Kuva modernisoituvasta Suomesta – Härmän häjyt kahleissa 1869
Laura Stark, Toimittajien ja itseoppineiden maaseutukirjeenvaihtajien suhde osana suomenkielisen lehdistön nousua 1847–1865
Olli Heikkinen, Kansakunnan virittäjät – sivistyksen kirjallinen eetos ja rahvaan laulu
Joonas Korhonen, Wienervalssin kulkeutuminen Euroopassa 1800-luvun ensimmäisen neljänneksen aikana
Soile Ylivuori, Luonnollisuuden retoriikka 1700-luvun englantilaisessa naisten kohteliaisuuden diskurssissa
Seija Tiisala, Hautausmaat – niiden arvo ja viehätys
Katsaus
Mirkka Lahdenperä, Miksi biologejakin kiinnostaa historiallinen kirkonkirja-aineisto?
Elämäkertatutkimus
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, The Silence of the Lambs
Artikkelit
Heini Hakosalo – Seija Jalagin – Marianne Junila – Heidi Kurvinen, Yksilöiden vetovoima
Antti Häkkinen, Johan Adolf Kock, elämänkulkuanalyysi ja historia
Tiina Kinnunen, ”Mainioita naisia” – pienoiselämäkerrat autonomian ajan historiapolitiikassa
Ritva Kylli, Maria Garvolia – elämä tarinoiden takana
Jukka Sarjala, Yksilö ja historia taiteilijaelämäkerroissa
Anna Sivula, Historian esitys kytkee eletyt paikat ja esineet kulttuuriperinnöksi
Birgitte Possing, Elämäkertatutkimuksen sukupuolet
Katsauksia
Hanna Snellman, Pieni ihminen ja kansatiede
Jukka Rantala, Peruskoululaisten historian osaaminen arvioinnin kohteena
Suomi ennen Suomea
Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Rauta-aika
Artikkelit
Sirpa Aalto, Oliko Suomessa viikinkiaikaa?
Jukka Korpela, Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa
Voitto Valio Viinanen, Päijänne-nimet Muinais-Hämeen erämaiden rajoina
Denis Kuzmin, Savolaisten osuus Venäjän Karjalan asuttamisessa paikannimistön valossa
Katsaus
Jussi-Pekka Taavitsainen – Markku J. Oinonen – Göran Possnert, Luultua vanhempia luita Turun tuomiokirkossa
Teemu Keskisarja, Keskisarja vastaa yleistajuistamishaasteeseen
- « Edellinen
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- …
- 10
- Seuraava »