Lehden numerot

Valvonta, neuvottelu & vastarinta

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Tiedon puolesta

Artikkelit
Ritva Kylli, Vettä ja leipää? – Vankilaruoka ja vallankäyttö 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa
Reetta Hänninen, ”Sitten minulta loppui raha ja paperi” – Saima Grönstrand ja naiskirjailijan toimeentulon vaikeudet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
Marja Väänänen-Fomin ja Aini Pehkonen, Vuoden 1936 alkoholistilain tulkintakehykset
Ago Raudsepp, Käskikö Churchill pommittaa Suomea? – Diplomatian ja tiedustelun vaikutus Petsamon pommitukseen kesällä 1941
Pauli Heikkilä, Euroopan Nuorisokampanja Suomessa 1952–1957
Juha-Matti Ritvanen, ”Komissarov olisi kääntynyt haudassaan” – Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Suomen Operaatio Pax 1989–1990

Katsaus
Juhana Salojärvi, Ihmisoikeuksien historian tutkimukseen liittyviä ongelmia

» Sisällys

Muuttuvia tulkintoja ajassa ja paikassa

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Kenen tulkinnat?

Artikkelit
Samu Sarviaho, Kaukokaipuun ja alkuperäisen itäisyyden lumoissa – Pohjois-Suomen varhaishistoriallinen karjalaisuus 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun suomalaisessa historiankirjoituksessa
Ere Nokkala, Kameralismi ja kameraalitieteet – Paternalistisen valtion poliittista teoriaa?
Kati Mikkola ja Mikko Pollari, Poliittisen marginaalin ääni vaalikeväältä 1907 – Teosofisen työmies Itkosen muistiinpanot ja julkisuusstrategia
Teuvo Laitila, Huolenpito ja vieraanvaraisuus – Hyvän kuoleman ihanne ortodoksisessa Raja-Karjalassa vuosina 1870–1939
Jouni Tilli, Katumus, mukautuminen ja kieltäminen – Luterilaisten pappien suhtautuminen työväestöön vuosina 1944–1948
Ilkka Kärrylä, Kansallinen etu demokratian rajoituksena – Suomalaisten työnantajien retoriikka 1960- ja 1970-lukujen yritysdemokratiakeskustelussa

Katsaus
Leila Koivunen, Maija Mäkikalli, Tiina Männistö-Funk ja Taina Syrjämaa, Esineitä tutkitaan jo monista näkökulmista

» Sisällys

Historianopetus, tavoitteet, merkitykset & muutos

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Yhdessä!
Anna Veijola, Matti Rautiainen ja Simo Mikkonen, Muutos ja merkitykset historian oppimisessa ja opetuksessa

Artiikkelit

Jukka Rantala ja Anna Veijola, Historiallisen tiedonmuodostuksen periaatteet hukassa – Tapaustutkimus nuorten historian tekstitaidoista
Jan Löfström, Suosivatko pojat ja tytöt eri koetehtäviä historian reaalikokeissa? – Tilastollinen analyysi
Najat Ouakrim-Soivio, Historian opetuksen tavoitteet ja sisällöt muuttuvat – entä niiden arviointi?
Arja Virta, Marjaana Puurtinen ja Kalle Pihlainen, Monitieteinen näkökulma historian asiantuntijuuteen

Katsaus
Sirkka Ahonen, Kaanonin paluu – Historianopetuksen politiikkaa idässä ja lännessä
Matti Rautiainen, Minne menet historian opettajan-koulutus?

» Sisällys

Esineet ja materiaalisuus historiassa

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, ”Rauhallisesti se on otettava”
Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa, Esineet ja materiaalisuus historiassa

Artikkelit
Meri Heinonen ja Marika Räsänen, Pyhän tuntu – Aine ja aistimellisuus myöhäiskeskiajan uskontokulttuurissa
Johanna Ilmakunnas, Ompelupöytä – naisten arkinen ylellisyysesine 1700- ja 1800-luvun Euroopassa
Ildikó Lehtinen, Puvut kertovat marien vaietusta historiasta – Esinekeruu nälkävuosien Neuvosto-Venäjällä
Heini Hakosalo, Tubipommi ja rautlasi – Emotionaalisia esineitä 1900-luvun alkupuolen suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa
Tiina Männistö-Funk, Rykelmät – Työkaluehdotus materiaalisten toimijoiden menneisyyden tutkimiseen
Visa Immonen, Sotkuinen aineellisuus – Menneisyyden merkityksistä ja ihmiskeskeisyydestä esineiden ajallisuuteenMaria Lähteenmäki, Ilman historiantutkijoita ei ole kansakuntaa – Sananen tiederahoituksesta ja julkaisumittareista

Katsaus
Maria Lähteenmäki, Ilman historiantutkijoita ei ole kansakuntaa – Sananen tiederahoituksesta ja julkaisumittareista

» Sisällys

Propagandaa vai tiedotusta?

Pääkirjoitus
Anu Lahtinen, Meistä on moneksi!
Louis Clerc, Propagandaa vai tiedotusta?

Artikkelit
Jari Sedergren, Elokuvat Suomi-kuvan luojina ja propagandana
Louis Clerc, ”Ei missään tapauksessa saisi jarruttaa Holmaa Pariisissa!” – Suomen Pariisin-lähetystön propagandatoiminta ennen talvisotaa ja sen aikana
Helena Pilke, Taistelukuvauksia tulilinjoilta – TK-rintamakirjeenvaihtajien asema ja merkitys Suomen ulkomaanpropagandassa jatkosodan aikana
Olli Kleemola, ”Sotakuvia Suomesta” – Suomalainen ulkomaille suunnattu kuvapropaganda 1939–1944
Elina Melgin, Tiedottajien ammattikunnan synty Suomessa
Mari Hatavara ja Kari Teräs, Minä, Kekkonen ja poliittinen rappio – Veikko Vennamon rakentama historiakuva ja kerronnalliset keinot muisteluaineistoissa
Kolumni Reima Välimäki, Propagandasotaa kerettiläisiä vastaan
Eva Johanna Holmberg ja Katja Ritari, Keskustelua historian kirjoittamisesta

Katsaus
Veli-Matti Rautio, Vanhalla tavalla uutta ensim-mäisen maailmansodan taustoista

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Ikuisuuden tällä puolen
Kirsi Kanerva ja Anu Salmela, Kuoleman monet kasvot

Artikkelit
Päivi Räisänen-Schröder, Iloinen, julma kuolema – Kuoleman ja kärsimyksen ihanteet 1500-luvun evankeli-sessa marttyyrikulttuurissa
Antti Harmainen, ”Kaikki voin kestää, voin elää, jos tiedän että hänet kerran vielä tapaan”– Spiritualismi ja teosofia sivistyneistön surutyön välineinä 1880-luvun lopulla
Ilona Pajari, Kuolema maalla ja kaupungissa – Suomalaisen hautajais- ja kuolemankulttuurin muutos 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mikko Myllykangas, Politisoitunut itsemurha – suomalaista antipsykiatriaa? – Itsemurhatutkimuksen kritiikki Suomessa vuosina 1968–1970
Heta Lähdesmäki, Tappaminen järjestyksen palauttamisena – Susiekspansion tyrehdyttäminen 1950- ja 1960-lukujen taitteen Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen, Postuumisti painosten kuninkaaksi – Härjänsilmän Antin Uskon harjoitus autuuteen

Katsaus
Heini Hakosalo, Aihetta juhlaan – Klinikan synty 50 vuotta

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Harmaan ajan tiede

Artikkelit
Anne Ollila, Kuohuntaa kaupungissa – Valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä
Jyrki Ruohomäki, Pohjois-Irlanti ja Ahvenanmaa – Kaksi tulkintaa kansansuvereniteetista
Petri Paju, Monikansallinen yritys ja siteet länteen – IBM Suomessa ja Länsi-Euroopassa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla
Pasi Nevalainen, Telealan suuri murros ja Suomi
Heino Nyyssönen ja Jussi Metsälä, Historian uusi rooli kansainvälisessä politiikassa – onko sellaista?
KatsauksetAnssi Halmesvirta, Sándor Márai ja Suomen tal-visota296Kimmo Rentola, Syvä valtio, globaalihistoria ja aika

Katsaus
Anssi Halmesvirta, Sándor Márai ja Suomen talvisota
Kimmo Rentola, Syvä valtio, globaalihistoria ja aika

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Kenelle historia kuuluu?

Artikkelit
Liisa Seppänen, Kadut ja kaupunkisuunnittelu keskiajan Turussa
Aadu Must, Siperian ensimmäisen luterilaisen siirtokunnan syntyhistoria
Janne Kosunen ja Matti Mieskonen, Tulenkantajat – Historiantutkimus ja maailmansotien välisen ajan kulttuuriliike
Lauri Viljanen, ”On hauskempi tehdä kumousta kuin siitä kirjoittaa” – Neuvostosuomalainen historiankirjoitus ja -tulkinnat Suomen sisällis-sodasta 1920- ja 1930-luvulla
Laura Saarenmaa, ”Kunniavelkamme naisille” – Aatami-miestenlehti seksuaalipoliittisena keskustelufoorumina1
Kolumni Jouni-Matti Kuukkanen, Miksi kirjoittaa historiaa?

Katsaus
Matti Peltonen, Hayden Whiten käytännöllinen puoli

» Sisällys

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Tiede ja etiikka

Artikkelit
Yrjö Kaukiainen, Elikö Vanhan Suomen rahvas kurjuudessa ja sorron alla?
Anssi Halmesvirta, Casementin Kongon raportti, ulkopolitiikka ja julkinen moralismi Englannin ala-huoneessa (1903–1904)
Olli Kleemola,Vihattu, pelätty, haluttu? – Kuollut nainen suomalaisen ja saksalaisen sotavalokuvauk sen kohteena toisessa maailmansodassa
Risto Degerman, Radiouutinen kertovana äänenä – Radion kuvaus Tšekkoslovakian miehityksestä 1968
Sirkka Ahonen, Historiaa ilman suuria kertomuksia – Historianopetuksen politiikan ongelma

Katsaukset
Eljas Orrman, Arkistolainsäädännön historiaa
Päivi Happonen, Historiantutkimuksen lähde aineisto sähköistyy
Otso Kortekangas, Globaalit ideat ”Pohjan perillä” – Kohti saamelaisen koulutushistorian kansainvälisempää kontekstia

» Sisällys

Kuolema historiassa

Pääkirjoitus
Marko Lamberg, Ikuisuuden tällä puolen

Artikkelit

Päivi Räisänen-Schröder, Iloinen, julma kuolema – Kuoleman ja kärsimyksen ihanteet 1500-luvun evankelisessa marttyyrikulttuurissa
Antti Harmainen, ”Kaikki voin kestää, voin elää, jos tiedän että hänet kerran vielä tapaan”– Spiritualismi ja teosofia sivistyneistön surutyön välineinä 1880-luvun lopulla
Ilona Pajari, Kuolema maalla ja kaupungissa – Suomalaisen hautajais- ja kuolemankulttuurin muutos 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mikko Myllykangas, Politisoitunut itsemurha – suomalaista antipsykiatriaa? – Itsemurhatutkimuksen kritiikki Suomessa vuosina 1968–1970
Heta Lähdesmäki, Tappaminen järjestyksen palauttamisena – Susiekspansion tyrehdyttäminen 1950- ja 1960-lukujen taitteen Suomessa
Tarja-Liisa Luukkanen, Postuumisti painosten kuninkaaksi – Härjänsilmän Antin Uskon harjoitus autuuteen

Katsaus
Heini Hakosalo, Aihetta juhlaan – Klinikan synty 50 vuotta439

» Sisällys