Lehden numerot

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Kylmää kyytiä ja kovaa työtä

Teemajohdanto

Pia Koivunen ja Simo Mikkonen, Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan

Artikkelit

Marek Fields, Poliittisia viestejä kulttuurin vaalimisen ohessa – Yhdysvaltojen lyhytelokuvatoiminta
Suomessa 1948–1970

Maija Koskinen, Kylmää sotaa kotitalousrintamalla – Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen ja
Yhdysvaltojen tiedotustoimiston Amerikkalainen koti -näyttely vuonna 1953

Rony Ojajärvi ja Ilkka Huhta, Uskonto ja kylmä sota Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa 1949–1970

Hanna Korsberg, Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä

Louis Clerc ja Simo Mikkonen, Kansainvälistymisen haaste – Opetusministeriö opiskelijavaihdon järjestäjänä sodanjälkeisen kauden Suomessa

Laura Ipatti, Teollisuuskolossin kulttuurimarkkinoille – Kulttuurisopimus, vaihtokonsultaatiot ja
Suomen kulttuuridiplomatia Japanissa 1977–2000

Katsaus

Laura Saarenmaa, ”Tulkaa katsomaan! Takaamme että Teillä on hauskaa!” – Helsingin DDR Kulturzentrum itäsaksalaisen elokuvan näyteikkunana

Keskustelua

Maarit Leskelä-Kärki, Mihin menneitä elämiä käytämme?

Kolumni

Ville Jalovaara, Sota palasi historiankirjoista Euroopan arkeen

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Ole mahdollisimman rohkea

Artikkelit

Olli Matikainen, ”Meidän lapinmaamme”– Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla

Laura-Elina Aho, ”Ihanteiden ilmiloihtija” – Nuori Ida Aalberg suomalaisuuden personifikaationa

Marianne Vasara-Aaltonen, Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia – Asianajotoiminta 1800-luvun Kuopiossa ja Vaasassa

Topi Houni, Kansan eheyttäminen – Käsitteen merkityskerrostumat ja käytön historia

Jouni Ahmajärvi, Kuolemanrangaistusta vastaan – Sosiologi Gunnar Landtman julkisena
intellektuellina

Aaro Sahari, Sotakorvauskertomus ja historiankirjoituksen tulkinnat uroteosta myyttiin

Puheenvuoro

Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen, Kohti sateenkaarisensitiivistä käännettä Suomen historian tutkimuksessa

Keskustelua

Eino Murtorinne ja Pekka Visuri, Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja

Jyrki Vesikansa, Historiapolitiikkaa kolkkapojille

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Historian käyttö

Teemajohdanto

Reima Välimäki, Heta Aali ja Mila Oiva, Historian poliittisesta käytöstä 2000-luvulla

Artikkelit

Kaius Tuori, Antiikin perintö, ihmisoikeudet ja äärinationalismi – Historiallisten juurten merkitys
legitimaationa

Reima Välimäki ja Anna Ristilä, Muinainen itsenäisyys suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1920–2020

Heta Aali, Mila Oiva ja Anna Ristilä, Suomalainen, ruotsalainen, normanni vai slaavi? – Venäjän perustaja Rurikin alkuperä suomalaisissa ja venäläisissä 2000-luvun verkkokeskusteluissa

Katalin Miklóssy, Kulttuuritaistelu muistin hegemoniasta Unkarissa ja Puolassa

Kari Kallioniemi ja Kimi Kärki, Viihdettä vai valistusta? – Fasistiset ja äärikonservatiiviset vaihtoehtohistoriat 2010-luvun televisioviihteessä ja uuspopulistisessa ruohonjuuritason politiikassa

Katsaukset

Jan Löfström, Millainen historian opetus tukisi ymmärrystä historian käytöstä paremmin?

Iisa Aaltonen, Kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisen jäljillä – Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas (2017) ja menneisyyspoliittinen puhe

Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Tutkijat eivät vaienneet

Artikkelit

Jukka Sarjala, Kiertävät kirjat – Painotuotteiden aineellissosiaalinen vaikuttavuus Anders Johan Sjögrenin elämässä ja opiskelussa 1810-luvulla

Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu, Riimillisen laulun asema pitkällä 1800-luvulla

Minna Harjula, Perhelisä yhteiskuntakokemuksen raamittajana – Sosiaaliturva uuden ja vanhan rajapinnalla 1940-luvun Suomessa

Katariina Parhi, Kohti tasa-arvoisia terveyspalveluja – Pohjoissuomalaisten terveys syntymä kohorttitutkimuksen lähtökohtana

Jukka Pesu, Max Jakobson, Henry Kissinger ja YK:n pääsihteerivaalit 1971

Katsaus

Kirsi Kanerva, Kaarina Koski ja Marko Lamberg, Suomalaisten unet historian- ja perinteentutkimuksessa – Aineistojen ja muuttuvien näkökulmien jäljillä

Puheenvuoro

Alex Snellman, Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus

Sisällys

Vammaisuuden historia

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Pidetään huolta

Teemajohdanto

Tuomas Laine-Frigren, Riikka Miettinen ja Katariina Parhi, Pois marginaaleista – Vammaisuus näkyväksi osaksi historiaa

Katsaus

Daniel Blackie ja Jenni Kuuliala, Katsaus vammaisuuden historian tutkimukseen

Artikkeli

Lauri Julkunen, Ääni ja kansalaisuus – Eino Karlsbergin nuoruus kuurona 1894–1903

Maija Koivisto ja Hisayo Katsui, ”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon” – Viittomakielisen yhteisön keskustelut kuurojen välisistä avioliitoista ja avioliittolaista kuuromykkäinlehdissä vuosina 1896–1930

Virva Liski, ”Vain veri yksin ei ole invaliditeetin merkki” – Henkiset invalidit ja psyykkisesti sotavammaiset valkoisessa Suomessa 1918–1939

Aleksi Huhta, ”Joutuisi ykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi” – Neuvottelu kyvyllisyydestä ja kansalaisuudesta Yhdysvalloista Suomeen tehdyissä karkotuksissa vuosina 1924–1939

Markku Mattila ja Petri Eskola, ”Pikkutyttöjen ahdistelijat vaarattomiksi”! – Kastraatio seksuaalirikosten käsittelymuotona Suomessa 1935–1970

Annastiina Mäkilä, Diagnoosina työtön – Masennusta ja työelämän ulkopuolisuutta kuvaavat kirjoitukset 1900-luvun lopun suomalaisessa arkikulttuurissa

Kolumnit

Minna Harjula, Eletty hyvinvointivaltio – Kokemushistorian näkökulma vammaisuuden tutkimukseen

Petteri Pietikäinen, Hullut, vammaiset ja vammattomat

Sisällys

Näkökulman vaihtoja

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Monelta kantilta

Artikkelit

Marko Tikka, Kuinka populaarimusiikista tuli yhteistä – Tanssimusiikin kansallistuminen vuosina
1927–1930

Seija Jalagin, Pelon ja toivon rajalla – Itäkarjalaisten pakolaisuus Suomesta Ruotsiin toisen
maailmansodan jälkeen

Vesa Vares, Juristipresidentti ja filosofikuningas? –  K. J. Ståhlberg ja Tomáš Masaryk liberaaleina
poliitikkoina demokraattisen periaatteen ja meritokraattisen perinteen välissä

Oona Ilmolahti, Maria Lähteenmäki, Sinikka Selin ja Anssi Neuvonen, Biteillä maalatut omakuvat urbanisoituneessa Karjalassa

Tuula Juvonen, Historiantutkimusta toisin katsoen

Heidi Kurvinen ja Riitta Matilainen, Nais- ja sukupuolihistoria kotimaisten yliopistojen opetuksessa 1980-luvulta nykypäivään

Vuoropuhelua

Tuula Juvonen, Homoseksuaalisuuden tutkimuksen paikka Historiallisessa Aikakauskirjassa

Jean Lukkarinen, Sukupuolivähemmistöjen historian opetus yliopistoissa – Opiskelija- ja vähemmistönäkökulma

Maija Mäkikalli, Iiris Kestilä, Juha Heinonen ja Jonna Häkkilä, Digital Access to the Sámi Heritage Archives – Saamelaisten arkistoaineistojen saavutettavuutta kehittävä hanke

Syväluotaus

Elina Maaniitty, Tautien historiaa pandemian keskellä

Aarne Mattila, Kolonialismi ja Suomi

Maarit Leskelä-Kärki, Empatia historioitsijan työvälineenä

Heikki Kokko, Lehdistön kansalliset juuret vai ylirajainen yhteiskunnallinen konteksti?

Sisällys

Kolonialismi ja Suomi

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Parempaa uutta vuotta!

Teemajohdanto

Janne Lahti ja Rinna Kullaa, Kolonialismin monikasvoisuus ja sen ymmärtäminen Suomen kontekstissa

Artikkelit

Leila Koivunen ja Anna Rastas, Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? – Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen

Sami Lakomäki, Sirpa Aalto ja Ritva Kylli, Näkymättömissä ja kuulumattomissa? – Saamelaiset ja koloniaaliset arkistot

Raita Merivirta, Shikarilla brittiläisessa Intiassa ja Nepalissa – C.G.E. Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkat ja kolonialismi

Johanna Turunen ja Mari Viita-aho, Suomalaisuuden ja toiseuden rajamailla – Eksotisointi Gallen-Kallelan Museon Afrikkakokoelman näyttelyhistoriassa

Elina Arminen, Seikkailu Jäämerellä – Kaarlo Hännisen Jäämeren sankari ja suomalainen kolonialismi

Laura Hollsten ja Salla Tuori, Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille – Suomalaissiirtolaisten utooppinen yhteisö Dominikaanisessa tasavallassa 1929–1944

Liisa-Maija Korhonen, ”Tulinen Amerikan kiihko”– Tunteet ja koloniaalisuus Anna ja Edvard Skogmanin kirjeissä Argentiinasta 1906–1907

Timo Särkkä, Kolonialismin toiseus ja kamera – C. T. Erikssonin valokuvat ja Katangan kuparikenttien
suomalaiset ”pioneerit” 1901–1906

Katsaukset

Rauna Kuokkanen, Pohjoismainen asuttajakolonialismi ja vuoden 2017 Tenosopimus

Mikko Toivanen, Suomesta Sumatralle – Miten Hollannin Itä-Intia ja Britannian Salmisiirtokunnat
näkyivät 1800-luvun loppupuolen suomalaisessa lehdistössä?

Jukka Nyyssönen ja Otso Kortekangas, Siirtomaapolitiikkaa Saamenmaalla? – Historiografisia näkökulmia Suomesta ja Ruotsista

Sisällys

Sivistyneitä tapoja

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Työ jatkuu

Teemajohdanto

Markku Kekäläinen, Ere Nokkala & Soile Ylivuori, Kohteliaisuus ja 1700-luvun eurooppalainen
kulttuuri

Artikkelit
Markku Kekäläinen, James Boswellin kohteliaisuusteorian tarkastelua

Ere Nokkala, Kansojen sosiaalisuudesta ja täydellistymisestä – Christian Wolffin kansainvälinen poliittinen ajattelu

Soile Ylivuori, Transatlanttista kohteliaisuutta ja rapistuvaa englantilaisuutta – Maria Nugent Jamaikalla 1800-luvun alussa

Satu Sorvali, ”Pyydän nöyrimmästi sijaa seuraavalle” – Yleisönosaston synty, vakiintuminen ja merkitys autonomian ajan Suomen lehdistössä

Joni Krekola, Kootut selitykset – Entiset kansanedustajat ja eduskunnasta putoamisen tulkinnat

Vuoropuhelu: Kirjoittamisen, ajattelun, kerronnan oppimista

Matti Roitto & Tuomas Laine-Frigren, Arvion mekin ansaitsemme – Kirja-arviot ja tieteellisen kirjoittamisen taito

Mikko Kainulainen, Syvemmälle sokkeloon – Historianopetus, historiallinen ajattelu ja tieteentutkimus

Mikko Hiljanen, Tarina tarinoiden takana – Historiatietoisuus ja ajassa olemisen taito

» Sisällys

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Muutoksen pysyvyys

Teemajohdanto

Antti Räihä, Petteri Impola & Anu Koskivirta, Suomi, Ruotsi ja historiankirjoituksen historia – ja nykytila

 

Artikkelit

Petri Karonen, Varhaismodernin Ruotsin tutkijat – Ruotsin ja Suomen yhteistä menneisyyttä koskevan tutkimuksen päälinjojen, tutkimusalojen ja ohjaussuhteiden vertailu

Ilona Pikkanen, 1590-luvun aateli suomalaisten ja ruotsalaisten historioitsijoiden silmin 1900-luvun alkupuolella

Petteri Norring, Suurvalta-ajan valloitetut alueet suomalaisessa ja ruotsalaisessa historiantutkimuksessa

Miia Kuha, Kulttuurihistorian asema suomalaisessa ja ruotsalaisessa historiantutkimuksessa 1800-luvun lopulla

Kenneth Partti, Tieteellisiä siirtymiä ja paradigmamuutoksia – kielelliset käänteet Suomen ja Ruotsin historian väitöskirjoissa vuosina 1970–2010

 

Katsaus

Heidi Kurvinen & Olli Kleemola, Kuva-aineiston tietoinen käyttö osana historia-alan julkaisemista

 

Vuoropuhelu: Arkistojen Venäjä

Aleksi Mainio, Sisällissodan suuri tuntematon

A.V. Ganin, Eversti Mihail Svetšnikov – myytit ja todellisuus

Aappo Kähönen, Venäläisten historiallisten aineistojen hyödyt valtion ja kansakunnan rakentamisen näkökulmasta

Kati Parppei, Venäjän keskiaika heijastuu nykypäivään

 

» Sisällys

Ideologioiden ja suurvaltojen vaikutuspiirissä

Suuntaviivoja

Anu Lahtinen, Tiedon puolella

Artikkelit

Antti Harmainen & Mikko Kemppainen, ”Paremman sosialismin” asialla – Uskonnon ja sosialismin synteesi suomalaisessa työväenliikkeessä ensimmäisistä eduskuntavaaleista kansalaissotaan

Anni Reuter, ”Kansaamme pirstotaan” – Inkerinsuomalaisten karkotukset ja diaspora 1930-luvun kirjeissä kuvattuna

Riku Kauhanen & Olli Kleemola, Maanlunastukset Lounais-Suomen rannikolla vuosina 1945–1951

Katsaukset

Jan Kuhanen & Markku Hokkanen, Kolonialistista kosmopoliittiin – Länsimaisen humanitarismin ja kehitysavun historialliset jatkumot

Kati Katajisto, Digitalisaation haasteet historiantutkimuksessa

Sirkka Ahonen, Metodologinen nationalismi historiatietoisuuden näkökulmasta tarkasteltuna

Vuoropuhelu: Historia tieteenä

Henri Hannula & Ahto Apajalahti, Historiantutkimuksen tieteellisyydestä

Anna Sivula, Historiantutkimuksen tieteellisyyttä koskevan keskustelun konteksti on keskusteleva historiantutkimus

Jouni-Matti Kuukkanen, Kohti historiantutkimuksen ja historiankirjoituksen tieteenfilosofiaa

» Sisällys