122. vuosikerta
Historiallisen Aikakauskirjan kirjoitusohjeet
Artikkelit
Historialliseen Aikakauskirjaan voi tarjota julkaistavaksi tieteellisesti korkeatasoisia artikkeleita historiantutkimuksesta ja sitä sivuavista aiheista. Artikkelin suositeltava enimmäispituus on 40 000 - 50 000 merkkiä välilyönteineen ja alaviitteineen. Tekstien tulee noudattaa lehden kirjoitusohjeita (ks. kohta Artikkelin muotoilu) jo siinä vaiheessa, kun ne lähetetään toimitukselle ensimmäisen kerran.
Artikkeli ja vertaisarviot jätetään Open Journals System -alustan (OJS) kautta, osoite journal.fi/haik/login (ongelmatilanteissa yhteys päätoimittajaan ja toimitussihteeriiin). Päätoimittaja ja yksi toimituksen jäsen käyvät artikkelin läpi ja ilmoittavat kirjoittajalle 4 viikon kuluessa, lähetetäänkö artikkeli vertaisarvioitavaksi.
Tiedeartikkeleiden julkaisemisessa noudatetaan vertaisarviointimenettelyä, josta lisää kohdassa "Vertaisarviointi" sekä erillisessä "Lausunnonantajille" -osuudessa.
Kommentit, katsaukset ja laajemmat keskustelupuheenvuorot ovat myös tervetulleita.
Vertaisarviointi
Historiallisen Aikakauskirjan toimitus lukee lehdelle tarjotut artikkelikäsikirjoitukset ja päättää, mitkä lähetetään suoraan vertaisarvioitaviksi, mitä pyydetään mahdollisesti ensin muokattavaksi ja mitä kirjoituksia ei voida julkaista.
Arviointiprosessissa artikkelikäsikirjoitus lähetetään vertaisarvioitavaksi eli nk. refereekäsittelyyn vähintään kahdelle lausunnonantajalle. Lausunnonantajille ei kerrota artikkelin kirjoittajan nimeä eikä kirjoittajalle vastaavasti kerrota lausunnonantajien henkilöllisyyttä. Myöskään lausunnonantajille ei kerrota toistensa nimiä.
Vertaisarvioinnissa lausunnonantajalta pyydetään vapaamuotoinen lausunto, jossa otetaan perustellen kantaa artikkelin julkaistavuuteen. Arvioitsija voi suosittaa, että artikkeli a) julkaistaan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin, b) julkaistaan ehdotetuin muutoksin, jotka eivät edellytä uutta arviointikierrosta, c) tarjotaan julkaistavaksi uudelleen kirjoitettuna, jolloin artikkeli myös arvioidaan uudelleen tai d) ei sovellu julkaistavaksi. Lausunnot toimitetaan lähetetään lausunnonantajan kanssa sovitun aikataulun mukaan. Tavoiteaika lausunnolle on 6 viikkoa.
Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitus, joka voi esittää kirjoittajalle vielä lisää muutosohjeistuksia. Mikäli artikkeliin toivotaan vähäisiä muutoksia tai uudelleenkirjoittamista, kirjoittajan tulee lähettää uuden artikkeliversion mukana saate, jossa hän ottaa kantaa refereiden esittämiin muutoksiin ja kertoo miten on ottanut kommentit huomioon. Jos artikkeli on hylätty d-lausuntojen perusteella, sitä ei voi enää tarjota uudelleen lehdelle.
Lisäohjeita referee-lukijoille on omalla sivullaan.
https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet/lausunnonantajille
Artikkelin rakenne
Artikkelin otsikon tulisi kuvata lyhyesti artikkelin aihe. Pitkiä kaksiosaisia otsikoita tulisi välttää. Johdanto-osuudessa esitellään artikkelin pääkysymys/tutkimusongelma, avainkäsitteet ja käytetty aineisto. Lisäksi esitellään lyhyesti käytetyt metodit / teoreettinen viitekehys (joita voidaan käsitellä lisää edempänä). Johdannosta tulee käydä ilmi myös relevantti ajallinen ja alueellinen rajaus sekä se, mikä artikkelissa on uutta. Artikkelin taiton takia johdanto-osuuteen ei merkitä erillistä otsikkoa.
Seuraavissa luvuissa käsitellään tutkittavaa ilmiötä järjestyksessä, joka on looginen itse tutkimuskysymyksen ja tutkittavan aiheen kannalta. Tavallisesti tarkastelu syvenee aineiston ja metodologisen keskustelun kautta kohti johtopäätöksiä.
Artikkelin loppukappaleessa tuodaan esiin johtopäätökset (kyse ei siis ole vain yhteenvedosta). Tässä osuudessa ei enää esitellä uutta materiaalia.
Artikkelin muotoilu
Historialliselle Aikakauskirjalle lähetetyt kirjoitukset, sekä artikkelit että vertaisarviot, pyydetään ensisijaisesti toimittamaan Open Journals System -alustan (OJS) kautta, osoite journal.fi/haik/ (ongelmatilanteissa yhteys päätoimittajaan ja toimitussihteeriiin). OJS-järjestelmä kysyy tarpeelliset henkilö- ja yhteystiedot, jotka eivät välity vertaisarvioijille.
Muotoilussa on lähtökohtaisesti käytössä Times New Roman, 12pt, tasaamaton oikea reuna, riviväli 1,5. Yli 3 rivin sitaatit sisennetään. Alaviitteissä käytetään riviväliä 1, erillisen ohjeen mukaan. Otsikoihin ei sijoiteta viitenumeroita. Pääotsikon ohella käytetään vain yhden tason ns. palstaotsikoita.
Kaikki ei-suomenkieliset lainaukset suomennetaan leipätekstiin ja lainauksen alkuperäinen sitaatti merkitään viitteisiin.
Tekstissä ei saa käyttää mitään erityisiä muotoiluja. Lisäksi on hyvä muistaa, että sivunumeroiden ja vuosilukujen välissä käytetään ajatusviivaa eikä tavuviivaa. Lihavointeja tulee välttää.
Henkilönnimiä ei lihavoida eikä kursivoida. Erityistermit tai julkaisujen nimet kursivoidaan. Alaviitteissä käytetään kursivointia erillisten ohjeiden mukaisesti.
Kaikki kuvat, kuviot, taulukot ja niiden selitystekstit luovutetaan erillisinä tiedostoina, jotka voi samoin jättää OJS-alustan kautta. Artikkeliin merkitään, mihin kohtaan lisäaineisto toivotaan taitossa sijoitettavaksi. Esim. TÄHÄN TAULUKKO 1, ja erillisessä liitteessä samoin otsikoituna (Taulukko 1). Pääsääntöisesti kirjoittaja huolehtii kuvien julkaisuoikeuksista.
Artikkelin lisäksi tulee lähettää erillinen lyhyt esittely kirjoittajasta sekä tutkimusartikkeleista englanninkielinen abstrakti ja englanninkielinen otsikko. Abstraktista on lisäohjeita omassa kohdassaan.
Mahdolliset kiitokset ja rahoittajatiedot merkitään kursiivilla artikkelin loppuun.
Artikkelin kuvitus
Kirjoittajan toivotaan miettivän artikkelin mahdollista kuvitusta ja kuvatekstejä jo kirjoitusvaiheessa. Kuvitus on toivottavaa, mutta sen tulee tukea artikkelia. Toisin sanoen kuvituskuvien sijasta kirjoittajaa rohkaistaan miettimään kuvitusta osana artikkelin kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on tuoda kirjoittajan keskeinen argumentti lukijalle esiin.
Kuvat ja kuvatekstit jätetään arvioitavaksi yhdessä artikkelitekstin kanssa. Kuvat toimitetaan erillisinä tiedostoina, mutta ne numeroidaan ja sijoitetaan artikkelitekstin lomaan lihavoidulla merkinnällä seuraavaan tapaan: Kuva 1. Tämän perään sijoitetaan kyseiseen kuvaan tarkoitettu kuvateksti.
Käytännössä kuva voi olla esimerkiksi valokuva, taideteos, esinekuva, pilakuva, postimerkki tai sanomalehden sivu. Vain mielikuvitus ja kirjoittajan asiantuntemus on kuvien etsimisessä ja valitsemisessa rajana.
Laadultaan kuvien tulee olla painokelpoisia eli resoluution tulee olla vähintään 300 dpi.
Tarkemmin tieteellisen tekstin kuvituksesta ja kuvien merkityksestä artikkelikokonaisuudessa ks. Heidi Kurvinen & Olli Kleemola, Kuva-aineiston tietoinen käyttö osana historia-alan julkaisemista. Historiallinen Aikakauskirja 2 (2020), 213-220.
Englanninkielinen tiivistelmä (abstract)
Historiallisessa Aikakauskirjassa julkaistavien vertaisarvioitujen tiedeartikkeleiden loppuun tulee erillinen englanninkielinen tiivistelmä, joka välittää suomea osaamattomalle lukijalle artikkelin keskeisen sisällön. Tiivistelmät julkaistaan paitsi lehdessä ja sen verkkoversiossa myös erikseen lehden kotisivuilla. Tiivistelmät ovat näin osa suomalaisen historiatieteen kansainvälistä vuoropuhelua, joten niiden sisältöön kannattaa panostaa yhtä paljon kuin itse artikkeleihin. Toimitus lähettää englanninkieliset tiivistelmät kielentarkastukseen ennen artikkelin julkaisua.
Tiivistelmän pituus on 100–200 sanaa. Tiivistelmän merkkimäärän ei tarvitse sisältyä tiedeartikkeleiden suositeltuun enimmäispituuteen, joka viitteineen on 40 000 merkkiä välilyönteineen.
Tiivistelmän tulee välittää artikkelin olennaisin sisältö eli artikkelin nimi, kysymyksenasettelu tai tutkimusongelma, keskeisimmät lähteet, menetelmät, olennaisimmat tulokset sekä 3–6 asiasanaa (keywords). Tiedonhauissa asiasanat ovat tärkeitä, joten ne kannattaa valita huolella. Myös tiivistelmätekstissä kannattaa suosia valittuja avainsanoja.
Tiivistelmässä ei käytetä kirjallisuusviitteitä eikä lyhenteitä.
Julkaisuoikeudet ja avoin julkaiseminen
Historiallinen Aikakauskirja julkaisee alkuperäisiä, aikaisemmin julkaisemattomia artikkeleita sekä lyhyempiä tekstejä. Kirjoittaja on vastuussa siitä, että hänellä on oikeus julkaista myös artikkelin oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot. Tekijälle ei makseta palkkiota.
Historiallisella Aikakauskirjalla on oikeus julkaista tekstit Journal.fi-sivustolla tai vastaavalla julkaisijan hyväksymällä alustalla. Lehdellä on oikeus tehdä sellaisia tarvittavia teknisluontoisia muutoksia tiedostoihin, jotka mahdollistavat julkaisun pitkäaikaistallentamisen ja pysyväissaatavuuden.
Verkkojulkaisussa noudatetaan 12 kuukauden embargoa, eli tekstit tulevat avoimesti saataville 12 kuukauden kuluttua alkuperäisestä julkaisuajankohdasta.
Historiallinen Aikakauskirjan julkaisut Journal.fi-sivustolla pysyvät Kopioston kopiointiluvan alaisuudessa. Käyttöehdot ovat seuraavat:
Tämän artikkelin julkaiseminen toteuttaa avoimen saatavuuden periaatteita. Kirjaa tai artikkelia saa vapaasti lukea, selailla, näyttää ja tehdä siihen kohdistuvia tiedonhakuja myös muuhun kuin yksityiseen käyttöön. Artikkelia saa kopioida, tulostaa ja jakaa muussa kuin henkilökohtaisessa tarkoituksessa Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Lisätietoa Kopioston kopiointiluvasta: www.kopiosto.fi.
Historiallisella Aikakauskirjalla on oikeus antaa julkaistavaksi lehdessä julkaistut kirjoitukset ilman erillistä sopimusta kirjoittajien kanssa niissä tieteellisissä julkaisutietokannoissa ja verkkofoorumeissa, joiden kanssa Historiallinen Aikakauskirja on tehnyt erillisen asiaa koskevan sopimuksen; käytännössä kyseessä ovat Agricolaverkko ja Recensio.net.
Kirjoittajalla on oikeus julkaista Historiallisessa Aikakauskirjassa julkaisemansa kirjoitus lehden versiona vuoden viiveellä yliopistollisissa rinnakkaisjulkaisuarkistoissa tai vastaavissa julkaisuarkistoissa. Rinnakkaistallentamiseen ei tarvita erillistä sopimusta ja on kirjoittajan vastuulla tallentaa tekstistä lehden versio. Suosittelemme Kopiosto-lisenssin käyttöä, mutta kirjoittaja saa valita rinnakkaistallentamisessa käytetyn lisenssin. Kuten yllä todettu, vastuu kolmansien osapuolten oikeuksien tarkistamisesta on kirjoittajalla.
Päätoimittaja voi tarvittaessa myöntää oikeuden nopeampaan julkaisemiseen, jos esimerkiksi hankerahoitus edellyttää tätä. Kirjoittajalla on myös oikeus julkaista Historiallisessa Aikakauskirjassa julkaisemansa kirjoitus osana omaa artikkeliväitöskirjaansa; tällöin vuoden viivettä ei ole pakko noudattaa.
Kirja-arvioita koskevat ohjeet
Toimitus edellyttää, että kirja-arviot ovat asiallisia kritiikkejä, joissa selitetään kirjan näkökulma ja pääväitteet sekä arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Hyvä arvio asettaa kirjan historiografiseen kontekstiin ja tekee sen ymmärrettäväksi muillekin kuin aihepiirin erityistuntijoille.
Pyytäessään arvostelua toimitus määrittelee arvostelun pituuden, joka vaihtelee noin 4 000 merkistä 10 000 merkkiin (sis. välilyönnit). Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua.
Kirja-arviossa on suositeltavaa keskittyä itse teoksen arviointiin. Arvioitavaan teokseen voi viitata tekstissä ilmoittamalla teoksen sivut sulkeissa lyhenteen s. kanssa (s. xx). Lähdeviitteitä arvioitavan teoksen ulkopuolelle on syytä käyttää vain erikoistapauksissa.
Kirja-arvio varustetaan otsikolla. Kirjasta annetaan arvostelun alussa seuraavat tiedot: kirjoittaja(t) tai toimittaja(t), julkaisun nimi, mahdollinen julkaisusarja ja osan numero, kustantajan nimi [ei siis kustannus- eikä painopaikkaa], julkaisuvuosi, sivumäärä, ISBN-numero [takakannesta löytyvä tunnistenumero]. Julkaisun nimeä ei kursivoida täällä. Jos kyseessä on sähköinen julkaisu, ilmoitetaan myös julkaisun verkko-osoite tai osoitteen ollessa pitkä julkaisutietokannan nimi ja verkko-osoite.
Arvion loppuun merkitään oma nimi, oppiarvo/titteli ja affiliaatio.
Katso ohje arvion rakenteeseen ja tekstin muotoiluihin täällä.
Esimerkkejä, miten kirjan tiedot merkitään arvostelun alkuun:
Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen & Kari Teräs (toim.): Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja. Vastapaino 2010. 265 s. ISBN 978-951-768-304-3.
Pekka Kauppala: Paluu vankileirien teille. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtalo 1940–1955. Gummerus 2011. 388 s. ISBN 978-951-20-8385-5.
Sami Suodenjoki: Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899–1910. Bibliotheca Historica 129, SKS 2010. 366 s. ISBN 978-952-222-247-3.
Sirpa Wahlqvist: Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F. W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952. Sähköinen julkaisu Turun yliopiston julkaisuarkistossa http://julkaisut.utu.fi, Turun yliopisto 2011. 347 s. ISBN 978-951-29-4856-7.
Lähdeviitteitä koskevat ohjeet
Kirjoituksiin ei liitetä erillistä lähde- eikä kirjallisuusluetteloa, vaan sen tilalla käytetään alaviitteitä.
Viittaaminen monografioihin:
Ensimmäisen kerran viitattaessa noudatetaan mallia: Kirjoittajan etunimi, sukunimi, pilkku, teoksen nimi kursivoituna (mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla), piste, mahdollinen julkaisusarja ja osan numero, piste, kustantaja (ei siis kustannus- eikä painopaikkaa), ei pilkkua, julkaisuvuosi, pilkku (jos viitataan sivuihin), viitatut sivut ilman s.-lyhennettä. Jos viitataan sähköiseen teokseen, jolla on DOI-tunniste, URN-tunniste tai muu pysyvä tunniste, liitetään linkki tunnisteeseen viitteen loppuun, kun teokseen viitataan ensimmäisen kerran.
Esimerkkejä:
Tuomas M.S. Lehtonen, Hopeamarkkojen evankeliumi. Kirjoituksia sydänkeskiajan kulttuurihistoriasta. WSOY 2000, 81–101.
Juha Sihvola, Hyvän elämän politiikka. Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan.Tutkijaliiton julkaisusarja 76. Tutkijaliitto 1994, 20–22.
Jos tekijöitä on useampia, kirjoittajien tai toimittajien nimien väliin tulee merkki &. Jos tekijöitä on useampi kuin kolme, käytetään ensimmäisen tekijän nimen perässä merkintää et al.
Toimittajan tai toimittajien nimen perässä käytetään merkintää (toim.) ennen teoksen nimeä, ilman pilkkua tai muutakaan välimerkkiä.
Esimerkkejä:
Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen & Kari Teräs (toim.) Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja. Vastapaino 2010, 30–35.
Juha Sihvola & Troels Engberg-Pedersen (toim.) The Emotions in Hellenistic Philosophy. Kluwer 1998, 13.
Jyrki Nummi et al. (toim.) Väinö Linna. Tunnettu ja tuntematon. WSOY 2020, 195–211.
Johanna Wassholm & Ann Catrin Östman (toim.) Att mötas kring varor. Plats och praktiker i handelsmöten i Finland 1850–1950. Svenska litteraturskällskapet i Finland 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-583-554-3
Jos teoksessa on useita osia, osa ilmaistaan kursivoimattomin roomalaisin numeroin heti teoksen nimen jälkeen ilman pilkkua.
Esimerkki:
A. A. Long & D. N. Sedley, The Hellenistic Philosophers I–II. Cambridge University Press 1988.
Toinen ja myöhemmät viitteet: tekijän (tekijöiden) sukunimi, ei pilkkua, julkaisuvuosi, pilkku (jos viitataan sivuihin), viitatut sivut ilman s.-lyhennettä. Vaikka viitattaisiin samaan teokseen kuin edellisessä viitteessä, ibid.- tai mts.-lyhenteitä ei käytetä.
Esimerkkejä:
Lehtonen 2000, 81–101.
Sihvola 1994, 20–22.
Ahtiainen, Tervonen & Teräs (toim.) 2010, 30–35.
Kun samassa viitteessä viitataan useampaan kuin yhteen teokseen, teosten väli merkitään puolipisteellä (;). Teokset merkitään julkaisuvuotensa mukaiseen järjestykseen vanhimmasta uusimpaan.
Esimerkkejä:
Juha Sihvola, Hyvän elämän politiikka. Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan. Tutkijaliiton julkaisusarja 76. Tutkijaliitto 1994, 20–22; Tuomas M.S. Lehtonen, Hopeamarkkojen evankeliumi. Kirjoituksia sydänkeskiajan kulttuurihistoriasta. WSOY 2000, 81–101.
Sihvola 1994, 20–22; Ahtiainen, Tervonen & Teräs (toim.) 2010, 30–35.
Tuomas M.S. Lehtonen, Hopeamarkkojen evankeliumi. Kirjoituksia sydänkeskiajan kulttuurihistoriasta. WSOY 2000, 81–101; Ahtiainen, Tervonen & Teräs (toim.) 2010, 30–35.
Jos samalta tekijältä viitataan samana vuonna julkaistuihin kahteen tai useampaan teoksiin, ne erotetaan toisistaan pienillä kirjaimilla julkaisuvuoden jälkeen välittömästi ilman välilyöntiä, esimerkiksi 1998a ja 1998b.
Isoja ja pieniä kirjaimia teosten nimissä käytetään kullekin kielelle ominaisten konventioiden mukaan: suomalaisissa ja esim. ruotsalaisissa ja ranskalaisissa ei otsikkoihin isoja kirjaimia muuten kuin alkuun ja erisnimiin, englanninkielisissä nominit ja verbit isolla, saksassa erisnimet ja substantiivit.
Viittaaminen tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistuihin artikkeleihin:
Ensimmäisen kerran viitattaessa noudatetaan mallia: Kirjoittajan etunimi, sukunimi, pilkku, artikkelin nimi ilman lainausmerkkejä (elleivät lainausmerkit sitten kuulu artikkelin nimeen), mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla, piste, aikakauskirjan nimi kursivoituna, ei pilkkua, vuosikerran järjestysnumero (tarvittaessa voidaan ilmoittaa vuosikerran ohella myös lehden numero, jolloin malli on seuraava: vuosikerran järjestysnumero, kaksoispiste, lehden numero), julkaisuvuosi suluissa, pilkku, sivunumerot ilman s.-lyhennettä. Aikakauskirjoista ei käytetä lyhenteitä. Jos viitatulla artikkelilla on DOI-tunniste, URN-tunniste tai muu pysyvä tunniste, liitetään linkki tunnisteeseen viitteen loppuun, kun artikkeliin viitataan ensimmäisen kerran.
Esimerkkejä:
Jyrki Kaarttinen, Pedagogiikkaa kolmen valtiomahdin alla. Saksalaisen apukoulun idea 1871–1933. Historiallinen Aikakauskirja 110 (2012), 3–4.
Juha Sihvola, Globalisaatio, eurooppalaiset arvot ja suomalainen identiteetti. Historiallinen Aikakauskirja 98 (2000), 291–304.
Petri Karonen, Teräväkielinen ja liukas, mutta kruunulle korvaamaton virkamies. Tapaustutkimus murroskauden hallinnosta 1620–1630-luvun Turussa. Ennen ja Nyt. Historian Tietosanomat 21 (2021), 35–48. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.110950
Myöhemmät viitteet kuten monografioissa: esim. Sihvola 2000, 291–292; Kaarttinen 2012, 3–4; Karonen 2021, 35–48. Kun samassa viitteessä viitataan useampaan kuin yhteen teokseen, teosten väli merkitään puolipisteellä (;). Teokset merkitään julkaisuvuotensa mukaiseen järjestykseen vanhimmasta uusimpaan.
Viittaaminen kokoomateoksissa julkaistuihin artikkeleihin:
Ensimmäisen kerran viitattaessa noudatetaan mallia: Kirjoittajan etunimi, sukunimi, pilkku, artikkelin nimi ilman lainausmerkkejä (elleivät lainausmerkit sitten kuulu artikkelin nimeen), mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla, piste, sana Teoksessa, toimittajan (toimittajien) etunimi, sukunimi, (toim.), ei pilkkua, teoksen nimi kursivoituna, mahdolliset otsikkotasot erotetaan pisteellä eikä esimerkiksi kaksoispisteellä tai ajatusviivalla, piste, mahdollinen julkaisusarja kursivoimattomana, ei pilkkua, järjestysnumero ilman kursivointia), piste, kustantaja (ei siis paino- eikä kustannuspaikkaa), pilkku (jos viitataan sivuihin), viitatut sivut ilman s.-lyhennettä.
Esimerkkejä:
Panu Pulma, Paikallishistoria, professionalismi ja pohjoismainen historiakulttuuri. Teoksessa Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen & Kari Teräs (toim.) Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishistorian suuntaviivoja. Vastapaino 2010, 93.
Richard Bett, What Does Pyrrhonism Have to Do with Pyrrho? Teoksessa Juha Sihvola (toim.) Ancient Scepticism and the Sceptical Tradition. Acta Philosophica Fennica 66. Societas Philosophica Fennica, 11–34.
Myöhemmät viittaukset kuten edellä on kerrottu, esim. Bett 2000, 12; Pulma 2010, 94. Jos viitataan koko artikkeliin, sivunumeroja ei tarvitse toistaa.
Viittaaminen muuhun aineistoon
Arkistolähteisiin viitataan selkeästi, täsmällisesti, johdonmukaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti niin, että yksilöidään, mikä dokumentti tai kokonaisuus on kysymyksessä. Viitteet merkitään järjestyksessä arkiston nimi, kokoelman nimi, yksikön nimi. Kursivointeja ei käytetä. Lyhenteitä saa käyttää, mutta lyhenteet tulee selittää.
Klassikoihin, esimerkiksi antiikin kirjallisuuteen, voidaan viitata yleisesti noudatettujen konventioiden mukaisesti, kuitenkin niin, että kirjoittajista eikä teosten nimistä ei käytetä lyhenteitä. Esim. Aristoteles, Ethica Nicomachea I 7, 1097a15–1098a20.
Historialliseen lehtiaineistoon viitatessa arvioi aineiston perusteella, soveltuuko sille paremmin viittaus julkaisupäivämäärän mukaan (sanomalehtiaineisto) vai viittaus julkaisun numeron mukaan (aikakauslehtiaineisto). Valitse aineistolle sopiva viittaustapa ja käytä sitä johdonmukaisesti.
Sanomalehtiin viitattaessa edellä esitettyjä ohjeita käytetään soveltuvin osin. Viitteeseen pyritään merkitsemään sanomalehtiartikkelin kirjoittaja (jos tiedossa), artikkelin nimi, lehden nimi kursivoituna, ilmestymispäivämäärä ja mahdollinen sivunumero. Päivämääriä merkitessä on syytä tarkistaa, että kyseessä on lehden todellinen julkaisupäivä. Esim. Eva-Karin Josefson, Schjerfbeck höll fast vid sina ideal. Svenska Dagbladet 3.8.2012, K15.
Aikakauslehtiin viitattaessa edellä esitettyjä ohjeita käytetään soveltuvin osin. Viitteeseen pyritään merkitsemään aikakauslehtiartikkelin kirjoittaja (jos tiedossa), artikkelin nimi, lehden nimi kursivoituna, lehden numero ja kauttaviivan jälkeen julkaisuvuosi sekä lopuksi mahdollinen sivunumero. Esim. Hertta Myllymäki, Miten on itsenäisyytesi laita suomalainen nainen? Anna 43/1965, 6–9.
Viittaaminen sähköisiin aineistoihin
Jos kyseessä on sähköinen julkaisu tai digitoitu Internetissä käytettävissä oleva alkuperäislähde, noudatetaan edellä annettuja ohjeita julkaisutyypin mukaisesti, mutta lisätään lähdetietojen perään lähteen verkko-osoite ja sulkuihin päivämäärä, jolloin aineistoa ja kyseistä verkko-osoitetta on käytetty. Jos yksittäisen julkaisun tai digitoidun lähteen verkko-osoite on pitkä tai kyseessä on maksulliseen lisenssipalveluun kuuluva julkaisu tai tietokanta, ilmoitetaan julkaisu- tai lähdetietokannan nimi ja sen verkko-osoite ja lisätään em. päivämäärätieto.
Esimerkkejä:
DN VII 200. Diplomatarium Norvegicum, http://www.dokpro.uio.no/dipl_norv/diplom_felt.html (3.4.2012).
Sirpa Wahlqvist, Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F. W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952. Turun yliopisto 2011, 23 –26. Turun yliopiston julkaisuarkisto, http://julkaisut.utu.fi (11.8.2012).
Svenska Akademiens Ordbok, hakusana ”finne”, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/(10.5.2012).
Eeva Mustonen, Rentola, Rauha. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006. http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-001217
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Anders Grönlund, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=9852 (10.2.2021).
Lisätietoja lehden lähdeviittauskäytännöistä saa Historiallisen Aikakauskirjan numeroista. Vuosina 2012–2013 merkintätavoissa oli kuitenkin siirtymäkausi, joten samassakin numerossa voi olla uuden ja vanhan merkintätavan mukaisia käytäntöjä. Merkitsemistapoja saa ja tulee tietysti tapauskohtaisesti soveltaa.