Historiallisen Aikakauskirjan kirjoituskutsut

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2025

Keisariaika: imperiumi ja Suomi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut monet tarkastelemaan melko vakiintuneiksi luultuja historiantulkintoja uudelleen. Suomen ja Venäjän federaation hyvien naapurisuhteiden vuosina vahvistui – alkuaan kiistanalainen – tulkinta Suomen pitkästä 1800-luvusta ”keisariaikana”, jolloin suuriruhtinaskunta irrotettiin Ruotsista mutta Venäjään kiinnittymisen sijasta se rakensi oman kaksikielisen kansakuntansa.

1800-luvun perustuslaillisessa tulkinnassa ja siitä versoneessa 1900-luvun kansallisessa historiankirjoituksessa Suomen suuriruhtinaskunnan aseman takeena nähtiin perustuslaki, kun taas keisariajan tulkintakehyksessä aseman perusteet haettiin monitulkintaisiksi osoittautuneiden perustuslaillisten periaatteiden sijasta itsevaltaisen keisarin antamasta suojasta ja alihallitun imperiumin hajanaisesta hallintorakenteesta. Keisariajan tutkijat näkivät usein aikakauden yleissävyn varsin myönteisenä, painottivat niin sanottujen sortokausien merkitystä aiempaa vähemmän ja tarkastelivat vain harvoin imperiumin toimintaa sen muissa rajamaissa kuten Baltiassa, Puolassa tai Ukrainassa.

Venäläisen imperialismin siivittämä suursota Euroopassa on nyrjäyttänyt tämän tulkintahorisontin sijoiltaan. Suomen verraten vähäinen altistuminen venäläisen imperialismin synkimmille seurauksille 1800-luvulla oli antanut tilaa tulkinnalle, joka ei korostanut konflikteja, ei Venäjän imperiumin ideologiaa ja toimintatapoja eikä varsinkaan sen muiden rajamaiden kokemuksia. Suomea tarkasteltiin kyllä laajemmassa kontekstissa kuin kansalliselle historiankirjoitukselle oli ollut tavallista, mutta painopisteenä oli monasti Matti Klingen kuvaama keisarisuhteen loisto tai Max Engmanin kartoittama mutkaton ylirajainen kanssakäyminen – harvemmin Osmo Jussilan ja Tuomo Polvisen kuvaama imperiumin kylmä logiikka. Nykyhetken murrosluonnetta keisariajan tulkinnoille korostaa entisestään se, etteivät keisariajan tulkintakehyksen kehittäneet professorit ole enää kommentoimassa, kuinka 1800-lukulaisen imperialismin toinen tuleminen vaikuttaa tulkintahorisonttiimme.

Historiallisen Aikakauskirjan Keisariaika-teemanumeromme pyrkiikin kokoamaan uuden ja monipuolisen kuvan keisariajasta. Miten tutkijat näkevät sen nykyään? Toivomme ehdotuksia sellaisiksi tutkimusartikkeleiksi, katsausartikkeleiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi, jotka valottavat Suomen pitkää 1800-lukua eri näkökulmista. Aiheena voi olla esimerkiksi:

• Suuriruhtinaskunnan asema Venäjän valtakunnassa
• Sortokauden, yhtenäistämiskauden eli ristiriitakauden historia
• Suuriruhtinaskunnan suhteet imperiumin muihin rajamaihin tai vertailut niiden välillä
• Vertailut eri imperiumien välillä
• Keisarien suhteet Suomeen tai suomalaisten suhde keisareihin
• Imperialismi, monarkismi, patriotismi tai nationalismi
• Edellä mainittujen aiheiden näkyminen yksittäisten ihmisten tai yhteiskuntaryhmien elämässä tai kulttuurisissa tai materiaalisissa ilmiöissä
• Muuttuvat historiantulkinnat ja käsitteet
• Keisariaikaa tarkastelevan historiantutkimuksen historia

Ks. lisätietoa myös Alex Snellman ja Kristiina Kalleinen: ”Introduction: Finland in Imperial Context”, Journal of Finnish Studies 25, 2 (2022): https://scholarlypublishingcollective.org/uip/jfs/issue/25/2

Teemanumeron toimittavat Keisariaika-verkoston koordinaattorit: FT Alex Snellman (vapaa historiantutkija), poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleinen (Helsingin yliopisto) ja FT Ira Jänis-Isokangas (Kansallisarkisto).

Lähetä ehdotuksesi (enintään 1 sivu) tutkimusartikkeliksi osoitteeseen keisariaika@gmail.com viimeistään 15.1.2024. Ehdotuksen tulee sisältää tekstin työotsikko, lyhyt kuvaus sisällöstä ja kirjoittajaesittely. Valinnoista ilmoitetaan 1.2.2024 mennessä.

Tutkimusartikkelin kirjoittaja palauttaa käsikirjoituksen, jonka tulee olla aiemmin julkaisematon, suoraan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään viimeistään 15.8.2024: https://journal.fi/haik/login

Palautuksen jälkeen toimittajat kommentoivat käsikirjoituksia ja pyytävät mahdollisesti muutoksia. Tutkimusartikkelit vertaisarvioidaan, ja kirjoittaja palauttaa viimeistellyn artikkelin toimitukselle 31.3.2025 mennessä.

Pyydämme myös ehdotuksia katsausartikkeleiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi vuoden 2024 kuluessa. Niiden lopulliset tekstit palautetaan toimitukselle 31.3.2025 mennessä.

Teemanumero ilmestyy kesäkuun 2025 puolivälissä.

Tiedustelut: keisariaika@gmail.com

Tekstit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2024

Nationalismi ja eletty kansakunta Suomessa toisen maailmansodan jälkeen 1945–2000

Suomalaisessa historiantutkimuksessa nationalismia on käsitelty erityisesti 1800-luvun “kansallisen heräämisen”, vuosisadan vaihteen poliittisen aktivoitumisen, itsenäistymisen ja sisällissodan, 1920- ja 1930-lukujen jännitteiden sekä talvi- ja jatkosodan yhteyksissä. Toisen maailmansodan jälkeisen historian osalta nationalismin selitysvoima poliittisena liikkeenä ja ideologiana tuntuu hiipuvan. Sodan lopputulos, uudet poliittiset realiteetit ja kansallismielisten järjestöjen lakkautukset vaikuttivat siihen, että aiempi aggressiivinen retoriikka katosi suomalaisesta julkisuudesta.

Nationalismi itse ei kuitenkaan kadonnut vaan muuttui vuosien 1944/45 jälkeisessä Suomessa. Se nivoutui esimerkiksi orastavan hyvinvointivaltion rakenteisiin, lasten kasvatukseen ja koulutyöhön, sodan muistamiseen, urheiluun ja kulttuuriin sekä vaikutti monella muulla tapaa suomalaisten elämään ja identiteetteihin. Nationalismi arkipäiväistyi ja lauhtui verrattuna edeltävien vuosikymmenten “kuumaan kansallismielisyyteen”. Viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa kansakuntaa 1900-luvun toisen puoliskon länsimaisissa yhteiskunnissa on teoretisoitu mm. arkipäiväisen nationalismin (everyday nationalism) käsitteen avulla.

Kylmän sodan päättyminen muutti jälleen nationalismin luonnetta. ”Uuspatriotismiksi” kutsuttu käänne kiteytyi toisen maailmansodan muistokulttuurin uudessa nousussa. Epäselväksi jäänyt sodan lopputulos vaihtui uudessa ilmapiirissä selkeään, moraaliseen voittoon. Veteraani- ja sotasukupolvi nousi julkisuudessa jalustalle, ja kylmän sodan ”suomettuneisuuden” aika näyttäytyi epäisänmaallisena aikakautena. 1990-luvulla suomalaisten identiteetit vaikuttivat olevan murroksessa. Lama-Suomessa toisen maailmansodan muistaminen tuntui vahvistavan kokemusta suomalaisuudesta, samalla kun Euroopan unioniin liittyminen muokkasi identiteettejä ja nationalismia uuteen suuntaan – niin vahvistaen kuin uhaten kokemuksia kansakuntaan kuulumisesta.

Etsimme ehdotuksia tutkimusartikkeleiksi Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon, joka käsittelee nationalismia ja kansakuntakokemusta Suomessa toisen maailmansodan päättymisestä vuosituhannen vaihteeseen saakka. Mahdollisia käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi:

• Toisen maailmansodan päättymisen vaikutukset kansakuntakokemukseen
• Kansakuntakokemuksen ja hyvinvointivaltion yhteenkietoutuminen
• Nationalismin arkipäiväiset ilmenemismuodot ja prosessit
• Vähemmistöt ja nationalismi
• Muuttuvat ja uudelleen rakennetut kansalliset symbolit ja mielikuvat
• Materiaalisuus, tunteet ja aistimellisuus nationalismissa
• Kansakuntakokemuksen, muistin ja kollektiivisen muistamisen väliset suhteet
• Kylmän sodan päättyminen, 1990-luvun lama ja Euroopan unioniin liittyminen

Lähetä enintään 400 sanan mittainen artikkeliehdotuksesi 31.3.2023 mennessä osoitteeseen ville.yliaska[at]tuni.fi. Ehdotuksesta on käytävä ilmi artikkelin aihe ja työotsikko, tutkimuskysymykset ja niiden yhteys teemanumeroon, artikkelin teoreettiset ja metodologiset näkökulmat sekä keskeinen aineisto. Liitä ehdotuksen mukaan myös lyhyt kirjoittajaesittely itsestäsi. Valinnat artikkeleista tehdään huhtikuun 2023 loppuun mennessä. Artikkelikäsikirjoitusten deadline on vuoden 2023 lopussa, minkä jälkeen tekstit käyvät läpi vertaisarvioinnin.

Valmiiden artikkeleiden enimmäispituus on 40 000–50 000 merkkiä välilyönteineen ja alaviitteineen. Artikkeleissa noudatetaan Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita:

https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittavat Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä työskentelevät tutkijat Ville Kivimäki, Tuomas Tepora, Tanja Vahtikari ja Ville Yliaska (https://research.tuni.fi/hex/). Teemanumero on myös osa Tuomas Teporan johtamaa Suomen Akatemian tutkimushanketta Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 sekä Tanja Vahtikarin johtamaa Koneen Säätiön tutkimushanketta Äitiyspakkaus tunne-esineenä: Hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2024

Seksuaalisuuden historia

Seksuaalisuuden historia on kansainvälisesti vilkas tutkimuskenttä, johon liittyvää keskustelua on käyty viime vuosina enenevissä määrin myös Suomessa. Alan tutkimuksissa on tarkasteltu niin seksuaalisten identiteettien, seksuaalisten käytäntöjen kuin lisääntymisen tai seksuaalisuuteen liittyvän hyväksikäytön ja väkivallan historioita. Tutkimusten myötä ymmärrys seksuaalisuuden historiasta on muuttunut moninaiseksi ja menneisyyden seksuaalisuutta koskevat tutkimukset ovat tarjonneet historian tutkimukselle laajemminkin tärkeitä pohdintoja tutkimusetiikasta, tutkimusmenetelmistä ja historiantutkimuksen teoriasta. Seksuaalisuuden historia kytkeytyykin moniin muihin historiantutkimuksen aloihin, kuten sukupuolihistoriaan, väestöhistoriaan ja vähemmistöjen historiaan, mutta myös esimerkiksi kulutuksen ja kansalaisaktivismin historiaan.

Kutsumme Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon seksuaalisuuden historiaa käsitteleviä artikkeliehdotuksia. Ehdotukset voivat keskittyä mihin ajanjaksoon ja maantieteelliseen alueeseen tahansa tai niiden fokus voi olla seksuaalisuuden historian teoriaan ja metodologiaan liittyvä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi yhtä tai useampaa seuraavista aiheista:

• seksuaalisen halun, nautinnon ja käytäntöjen historia
• seksuaalisten identiteettien historia: heteroseksuaalisuuden, homoseksuaalisuuden, biseksuaalisuuden ja aseksuaalisuuden historia
• seksuaalisuuden ja aktivismin historia: kansalaistoiminta seksuaalioikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta — tai niitä vastaan
• seksuaalisuutta koskevan tiedon ja seksuaalikasvatuksen historia
• seksuaaliterveyden ja seksitautien historia
• lisääntymisen ja ehkäisyn historia
• seksityön ja kaupallisen seksin historia
• seksuaaliväkivallan historia
• teoreettiset ja metodologiset näkökulmat seksuaalisuuden historian tutkimuksessa.

Artikkeliehdotukset (max. 400 sanaa) sekä lyhyt ansio- ja julkaisuluettelo (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse yhtenä liitetiedostona teemanumeron toimittajille 16.1.2023  mennessä. Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Riikka Taavetti (riikka.taavetti [at] utu.fi), professori Kirsi Vainio-Korhonen (kirsi.vainio-korhonen [at] utu.fi) ja väitöskirjatutkija Lotta Vuorio (lotta.vuorio [at] helsinki.fi).

Valinnoista ilmoitetaan viimeistään tammikuun 2023 loppuun mennessä. Valmiiden artikkelikäsikirjoitusten tulee olla aiemmin julkaisemattomia ja ne palautetaan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään (https://journal.fi/haik/login) 14.8.2023 mennessä, minkä jälkeen toimittajat kommentoivat niitä ja pyytävät mahdollisesti muutoksia.

Artikkelit vertaisarvioidaan ja lopulliset artikkelit palautetaan toimitukselle 1.3.2024 mennessä. Teemanumero ilmestyy kesällä 2024.

Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2023

Eriarvoisuuden ja tasa-arvoisuuden kaupunki

Erilaiset kaupunkilaisten ryhmät ja yhteisöt ovat tärkeä osa monipuolista kaupunkihistoriaa. Eri sosiaaliryhmät ovat olleet tutkimuksen kohteina jo pitkään, ja esimerkiksi naisten toimijuutta kaupungeissa on nostettu vahvemmin esiin viime vuosikymmenien aikana. Lisäksi kaupunkeja voidaan tarkastella esimerkiksi niissä asuneiden lasten, vanhusten, vammaisten, etnisten vähemmistöjen, eri kieliryhmien tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmista. Kun kaupunkeja lähestytään sosiaalisina ja materiaalisina ympäristöinä eri ryhmiä huomioiden, nousee esiin kysymyksiä eriarvoisuudesta ja oikeudenmukaisuuden mahdollisuuksista. Näistä kysymyksistä on keskusteltu moneen otteeseen myös kaupunkien historiassa.

Koneen säätiön rahoittama Keiden kaupunki -hanke toimittaa Historialliseen Aikakauskirjaan teemanumeron eriarvoisuudesta ja tasa-arvoisuuden pyrkimyksistä kaupunkien historiassa. Pyydämme nyt artikkeliehdotuksia teemanumeroon. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi yhtä tai useampaa seuraavista aiheista:

- eriarvoisuus kaupungeissa

- eri ryhmien ja yhteisöjen mahdollisuudet, toimijuus ja näkyvyys kaupungeissa

- tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden pyrkimykset

- aktivismi ja konfliktit, myös yksittäiset toimijat ja tapahtumat

- kaupunkisuunnittelu ja -politiikka, lakiuudistukset ja erilaiset vaatimukset

- kaupunkeihin eri aikoina liittyneet utopiat ja unelmat, myös esimerkiksi hyvinvointivaltioon liittyvät kaupunkisuunnittelun ideaalit

- arkkitehtuuri ja eriarvoisuus

- kaupungit mahdollisuuksien luojina

Artikkeliehdotukset (n. 400 sanaa) sekä lyhyt ansio- ja julkaisuluettelo (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse yhtenä liitetiedostona teemanumeron toimittajille 1.6.2022 mennessä. Teemanumeron toimittavat FT Tiina Männistö-Funk (tiiman@utu.fi), FT Ainur Elmgren (ainur.elmgren@oulu.fi) ja FM Hanna Tyvelä (hanna.tyvela@tuni.fi).

Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 20.6.2022. Valmiiden artikkelien tulee olla aiemmin julkaisemattomia ja ne palautetaan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään (https://journal.fi/haik/login) 15.1.2023 mennessä, minkä jälkeen toimittajat kommentoivat niitä ja pyytävät mahdollisia muutoksia.

Artikkelit vertaisarvioidaan ja lopulliset artikkelit palautetaan toimitukselle 1.8.2023 mennessä. Teemanumero ilmestyy loppuvuodesta 2023.

Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2023

Kaipauksen voima ja hauraus: Nostalgia historiallisena ilmiönä ja käsitteenä

Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumerossa (2/2023) paneudutaan nostalgiakäsitteen ja nostalgisten ilmiöiden eri puoliin historiallisesta näkökulmasta.

Nostalgia-käsite syntyi uuden ajan alussa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvaamaan sairaalloista koti-ikävää. Muotikäsitteeksi se muodostui 1800-luvulla, suurten muuttoliikkeiden ja yhteiskunnallisten mullistusten aikana, jolloin yksilön tunne ja ajan kokemus nousivat keskiöön. Nostalgiaa on tutkimuksellisena käsitteenä sovellettu usein muistin, menneisyyden ja nykyisyyden suhteen käsittelyyn, mutta viime vuosina sitä on alettu lähestyä myös tulevaisuuden ja luovuuden näkökulmasta. Käyttäytymistieteissä arvokkaiden hetkien muistamisen on todettu lisäävän muun muassa optimismia, elämän mielekkyyttä ja avoimuutta kokemuksille.

Humanistisen tutkimuksen kohteena nostalgia on monimuotoinen ilmiö. Yhtäältä se on henkilökohtainen tunnetila ja toisaalta erilaisten yhteisöjen jakama menneisyyteen orientoitumisen ja kokemisen tapa. Vaikka nostalgia on määritelty usein yksilön tunteeksi, nostalgialla on ollut jo pitkään myös merkittävä yhteisöllinen ulottuvuutensa, liittyen esimerkiksi poliittiseen vaikuttamiseen, identiteetteihin ja mielikuviin, taiteeseen ja populaarikulttuuriin sekä moniin kulutuskulttuurin ja markkinoinnin ilmiöihin. Nostalgiset tunteet ja kokemisen tavat ovat tärkeä käyttövoima niin politiikassa, taloudessa kuin kulttuurissa.

Nostalgiaan on lähihistoriassa ja omana aikanamme liittynyt kaksijakoisia mielleyhtymiä. Yhtäältä siihen on liitetty henkilökohtaisen tuskan ja melankolian, sairaalloisen ikävöinnin että pettymyksen ja tyytymättömyyden kokemuksia. Toisaalta nostalgiaan liittyy myös kultareunaista unelmointia ja eskapismia, eheyttävää identiteetin rakentamista, tulevaisuuteen orientoitunutta yhteiskunnallista toimintaa sekä leikittelevää retrokulttuuria. Nämä ovat myös historiallisia ilmiöitä, jotka ilmentävät oman aikansa kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä muistamisen ja historian käytön tapoja.

Historiantutkimuksessa nostalgia on ollut esillä usein konservatiivisten aatteiden sekä menneestä eri tavoin inspiroituneen ajattelun yhteydessä, mikä osittain selittyy edistysajattelun dikotomisella suhteella nostalgiaan. Tästäkin johtuen nostalgisen ajattelun ja kokemisen suhdetta esimerkiksi menneisyydestä inspiroitumiseen sekä tulevaisuuden kuvitteluun on vasta vähän tutkittu historiallisena ilmiönä. Eräät kulttuuriteoreetikot ovat pitäneet nostalgiaa omaa aikaamme kuvaavana reaktiona vallitsevien dystooppisten uhkakuvien edessä. Toiset teoreetikot ovat puolestaan korostaneet nostalgisen kaipauksen tulevaisuuspotentiaalia toisin ajattelemisen, uuden etsimisen ja luomisen keinona.

Toivomme tutkimusartikkeleita, katsausartikkeleita ja puheenvuoroja seuraavista teemoista:

• Nostalgiset tunteet tulevaisuuden tekemisen voimavarana
• Nostalgia ajan yli ulottuvien yhteyksien, verkostojen ja yhteisöllisyyden rakentamisessa
• Nostalgia yhteiskunnallisen kritiikin ja vastarinnan kanavana
• Nostalgia identiteettien käyttövoimana ja poliittisen vallankäytön välineenä
• Nostalgian merkitys materiaalisessa kulttuurissa ja ihmisen ympäristösuhteessa
• Nostalgia osana historiakulttuuria ja historiapolitiikkaa
• Nostalgian käsite- ja aatehistoria

Artikkeliehdotukset (n. 500 sanaa) ja lyhyt ansio- ja julkaisuluettelo (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse 18.2.2022 mennessä teemanumeron toimittajille yhtenä pdf-muotoisena liitetiedostona. Teemanumeron toimittavat dosentti Pertti Grönholm (pergro@utu.fi) ja tohtorikoulutettava Heli Paalumäki (helpaa@utu.fi) Turun yliopiston yleisen historian oppiaineesta.

Tutkimuskirjallisuutta

Becker, Tobias: The meanings of nostalgia: genealogy and critique. History and Theory 2018, 57(2), 234–250.

Bloch, Ernst: The Principle of Hope I–III. Alkuteos: Das Prinzip Hoffnung (1954, 1955  ja  1959). Käänt. Neville Plaice ja Stephen Plaice. Basil Blackwell, Oxford 1981.

Bonnett, Alastair: The geography of nostalgia: global and local perspectives on modernity and loss. Routledge, New York 2016.

Boym, Svetlana: The Future of Nostalgia. Basic Books, New York 2001.

Davis, Fred: Yearning for Yesterday: A Sociology of Nostalgia. Free Press, New York 1979.

Fritzsche, Peter: Specters of History: On Nostalgia, Exile, and Modernity. The American Historical Review 106(5) 2001, 1587–1618.

Gilbert, Andrew: Beyond Nostalgia: Other historical emotions. History and Anthropology 2019, 30(3), 293–312.

Jameson, Fredric: Postmodernism, Or the Cultural Logic of Late Capitalism. Duke University Press, Durham, NC 1991.

Johannisson, Karin: Nostalgia: en känslas historia. Bonnier Essä. Bonnier, Stockholm, 2001.

Kaipaava moderni. Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvullle. Toim. Pertti Grönholm ja Heli Paalumäki. Historia mirabilis 11. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2015.

Keightley, Emily, Pickering, Michael: The Mnemonic Imagination Remembering as Creative Practice.  Palgrave Macmillan Memory Studies. Basingstoke, 2012.

Koti. Kaiho, paikka, muutos. Toim. Päivi Granö, Jaakko Suominen ja Outi Tuomi-Nikula. Turun yliopisto, Pori 2004.

Nostalgia.  Kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista. Toim. Riikka Rossi ja Katja Seutu. SKS, Helsinki 2007.

Radstone, Susannah: The Sexual Politics of Time. Confession, Nostalgia, Memory. Routledge, London 2007.

Regimes of Memory. Toim. Susannah Radstone ja Katharine Hodgkin. Routledge, London 2003.

Reynolds, Simon: Retromania: Pop Culture’s Addiction to Its Own Past. Faber & Faber, London 2011.

Tilburg, Wijnand A.P. van, Sedikides, Constantine, Wildschut, Tim: The mnemonic muse: Nostalgia fosters creativity through openness to experience. Journal of Experimental Social Psychology 2015, 59, 1–7.

Vihma, Antto: Nostalgia. Teoria ja käytäntö. Teos, Helsinki 2021.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2022

Menneisyyden rauhattomat unet

Pahat tai ahdistavat unet ja unihäiriöt ovat kansallisesti ja kansainvälisesti nousussa olevia tutkimusaiheita, joita käsitellään usealla tieteenalalla. Historiallinen Aikakauskirja julkaisee numerossa 4/2022 menneisyyden pahoille unille ja painajaiskokemuksille omistetun teemaosion. Sen toimittamiseen osallistuu Suomen Akatemian rahoittama Pohjoiset painajaiset 1400–2020 -projekti (https://blogs.helsinki.fi/northernnightmares/).

Teemaosiossa on tarkoitus julkaista artikkeleita, jotka käsittelevät menneisyyden ihmisen pahoja unia ja painajaiskokemuksia. Aikakautta tai maantieteellistä aluetta ei ole määritelty, vaan olennaista on se, että artikkeli valottaa menneisyyden ihmisten suhdetta levollisen unen rikkoneisiin ilmiöihin. Artikkeli voi käsitellä esimerkiksi painajaisen kokemusta, ahdistavien unien teemoja ja niiden suhdetta aikalaistodellisuuteen, pahoille unille annettuja aikalaisselityksiä tai käytäntöjä ja keinoja pahojen unien välttämiseen tai niiltä suojautumiseen.

Jos haluat osallistua teemaosioon, lähetä viimeistään 1.9.2021 aiheestasi osoitteeseen kirsi.kanerva(at)helsinki.fi  lyhyt kuvaus, jossa kerrot myös artikkelisi työnimen ja keskeisen kysymyksenasettelun.

Valinnoista ilmoitetaan 15.9.2021. Artikkelit laaditaan Historiallisen Aikakauskirjan kirjoitusohjeiden mukaisesti. Enimmäismitta on 50 000 merkkiä välilyönteineen ja alaviitteineen.

Artikkelikäsikirjoitukset lähetetään toimittajille viimeistään 28.2.2022, minkä jälkeen ne läpikäyvät vertaisarvioinnin. Lopulliset versiot lähetetään toimittajille viimeistään 1.9.2022. Numero 4/2022 ilmestyy joulukuussa 2022.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2022

Kylmän sodan kulttuuridiplomatia

Kulttuurisen kylmän sodan tutkimus on viime vuosikymmeninä noussut perinteisen kylmän sodan tutkimuksen rinnalle. Tämä on monipuolistanut käsitystämme sekä kylmän sodan kannalta keskeisistä toimijoista, että ilmiöistä. Perinteisen diplomaattisen toiminnan rinnalla kylmän sodan aikakaudella keskeiseen asemaan nousi kulttuuristen resurssien hyödyntäminen (myös niin sanottu pehmeä voimankäyttö). Tiedotusvälineiden, taiteiden ja kulttuurin, urheilun ja tieteen laajamittainen käyttö erilaisten ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi nousi laajaksi ilmiöksi. Perinteisen diplomaattisen toiminnan ulkopuolelta pyrittiin vaikuttamaan sekä liittolaisten, vastapuolen, että neutraalien maiden kansalaisten mielipiteisiin. Toiminta ei jäänyt kylmän sodan aikakaudelle; sekä demokraattiset että autoritääriset valtiot pyrkivät vaikuttamaan perinteisen diplomatian ulkopuolella myös ulkomaisiin yleisöihin. Pohja näiden kulttuuri- tai julkiseen diplomatiaan liitettävien menetelmien laajamittaiselle hyödyntämiselle on kylmän sodan kaudella, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtamat yhteiskuntajärjestelmät kilpailivat paremmuudesta ja kannattajista pyrkien välttämään aseellisia konflikteja.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumerossa 2/2022 tarkastellaan, kuinka kylmää sotaa käytiin kulttuurin, taiteen ja urheilun kentillä kylmän sodan vuosina Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja osana ulkopoliittista ja diplomaattista toimintaa:

• Näyttely- ja museotoiminta
• Pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan mediaan ja kirjallisuuteen
• Kulttuuri- ja taidetapahtumat, taidekiertueet
• Populaarikulttuuri, kirjallisuus, elokuvat
• Pehmeän ja terävän voiman käyttö kolmannen sektorin, esim. ystävyysseurojen kautta
• Kielen ja kulttuurin opetus

Artikkeliehdotukset (n. 400 sanaa) ja lyhyt ansio- ja julkaisuluettelo (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse yhtenä liitetiedostona teemanumeron toimittajille 7.2.2021 mennessä. Teemanumeron toimittavat FT Pia Koivunen (pia.koivunen@utu.fi) ja FT Simo Mikkonen (simo.mikkonen@jyu.fi).

Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 16.2.2021. Artikkelien tulee olla aiemmin julkaisemattomia ja ne palautetaan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään (https://journal.fi/haik/login) 27.8.2021 mennessä, minkä jälkeen toimittajat kommentoivat niitä ja pyytävät mahdollisia muutoksia. Artikkelit vertaisarvioidaan ja lopulliset artikkelit palautetaan toimitukselle 3.1.2022 mennessä. Teemanumero ilmestyy juhannuksena (nro 2) 2022. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita:  https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2021:

Historian poliittinen käyttö 2000-luvulla

Historia ei loppunut kylmän sodan jälkeen liberaalin demokratian voittokulkuun, eivätkä sen myötä päättyneet myöskään historian poliittinen käyttö, väärinkäyttö tai historiasodat. 2010-luvun kriiseissä kuten Itä-Ukrainassa myös kaukainen menneisyys on ollut taistelukenttänä. Populistisilla puolueilla, erityisesti äärioikeistolla, on hankala suhde historiaan, joka voi ilmentyä niin pesäerona historialliseen fasismiin, natsismiin ja kommunismiin kuin revisionistisina tulkintoina. Verkkokeskustelut tarjoavat portinvartijoista vapaan areenan keskustelulle mutta myös tilaa näennäishistorian ja salaliittoteorioiden leviämiselle.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2021 käsittelee historian poliittista käyttöä 2000-luvulla sekä Suomessa että muualla maailmassa. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

• valtioiden tai valtiollisten instituutioiden historiapolitiikka ja menneisyyden hallinta
• historiasodat ja kilpailevat tulkinnat menneisyydestä
• historian käyttö poliittisten liikkeiden identiteetin muodostamisessa
• tutkimuksen politisoituminen ja poliittinen kritiikki historiantutkimusta kohtaan
• näennäishistoria ja historiaa koskevat salaliittoteoriat
• historiapolitiikkaa, historian käyttöä ja väärinkäyttöä, menneisyydenhallintaa ja vastaavia käsitteitä koskevat historianfilosofiset, teoreettiset ja metodologiset keskustelut

Artikkeliehdotukset (n. 400 sanaa) ja lyhyt ansio- ja julkaisuluettelo (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse yhtenä liitetiedostona teemanumeron toimittajille 15.4.2020 mennessä. Teemanumeron toimittajat FT Reima Välimäki (reima.valimaki@utu.fi), FT Heta Aali (heta.aali@utu.fi) ja FT Mila Oiva (mila.oiva@utu.fi). Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 15.5.2020. Artikkelien tulee olla aiemmin julkaisemattomia ja ne palautetaan Historiallisen Aikakauskirjan OJS-järjestelmään (https://journal.fi/haik/login) 15.12.2020 mennessä, minkä jälkeen toimittajat kommentoivat niitä ja pyytävät mahdollisia muutoksia. Artikkelit vertaisarvioidaan keväällä 2021 ja lopulliset artikkelit palautetaan toimitukselle 31.8.2021 mennessä. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2021. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita:  https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2020:
Kolonialismi ja Suomi

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2020 käsittelee Suomea ja kolonialismin historiaa. Tarkoituksena on kartoittaa kolonialismin historiaa suomalaisessa viitekehyksessä ja osallistua viimeaikaiseen keskusteluun kolonialismin merkityksestä Suomen historiassa ja sen tutkimuksessa. Toivomme artikkeliehdotuksia, jotka käsittelevät Suomen ja suomalaisten (valtio, yhtiöt, organisaatiot, ryhmät ja yksilöt) harjoittamaa kolonialistista toimintaa ja osallisuutta eri aikoina ja eri imperiumien palveluksessa. Lisäksi olemme kiinnostuneita ehdotuksista, joissa tutkitaan globaalien, ylirajallisten, kolonialismin verkostojen ja ilmiöiden kulttuurillisia, taloudellisia tai poliittisia ilmenemismuotoja ja vaikutuksia Suomessa. Nähdäksemme kolonialismi tarjoaa käsitteelliset raamit ja lähestymistavan Suomen historian tarkasteluun myös globaalissa kontekstissa. Se avaa kansallisen historiankirjoituksen rajoituksia mahdollistamalla niin vakiintuneiden aiheiden ja vaiheiden uudelleen hahmottamisen osana globaaleja yhteyksiä ja tarinoita, kuin aiemmin vaiettujen tai marginalisoitujen teemojen ja kansanryhmien tuomisen historian keskiöön.

Artikkeliehdotukset voivat käsitellä esimerkiksi:

- Suomen asutuskolonialismia (settler colonialism) ja saamelaisia; assimilaatiopolitiikkaa; kulttuurillista omimista
- Vähemmistöjä ja toiseutta
- Siirtolaisuuden historiaa
- Suomalaisia muiden imperiumien palveluksessa; edistämässä Venäjän Siperian ja Alaskan valloitusta, perustamassa siirtokuntia/yhteisöjä Amerikoissa; osana Saksan Lounais-Afrikan siirtomaahanketta, jne.
- Suomalaisia matkakirjailijoita/tutkimusmatkailijoita tai lähetyssaarnaajia
- Suomalaisten yritysten kytköksiä orjakauppaan ja kolonialismiin
- Toiseutta ja hierarkioita taiteessa, kirjallisuudessa, sarjakuvissa ja elokuvissa
- Postkolonialistisia kansainvälisiä ryhmiä kuten Liittoutumattomien maiden liike ja niiden toimintaa

Artikkeliehdotukset (n. 400 sanaa) ja akateeminen bio (1 sivu) tulee toimittaa sähköpostitse yhtenä liitetiedostona molemmille teemanumeron toimittajille: Rinna Kullaalle (Akatemiatutkija, rinna.kullaa@tuni.fi) ja Janne Lahdelle (Akatemiatukija, janne.lahti@helsinki.fi) 15.3.2019 mennessä. Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 15.4.2019. Artikkelien tulee olla aiemmin julkaisemattomia ja ne lähetetään toimittajille 1.12.2019 mennessä, minkä jälkeen toimittajat kommentoivat niitä ja pyytävät mahdollisia muutoksia. Tämän jälkeen artikkelit vertaisarvioidaan. Lopulliset artikkelit palautetaan toimitukselle 31.8.2020 mennessä. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2020. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet.

 

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2020:
Suomi, Ruotsi ja ”kansallinen” historiografia 1500-luvulta 1900-luvulle 

Suomen ja Ruotsin historiantutkimuksen historian (historiografia) tarkastelussa on keskitytty yleensä joko Suomen tai Ruotsin ”oman maan” tutkijoiden toiminnan ja tutkimusten sisältöjen analyysiin. Mielenkiinnon kohteina ovat olleet muun muassa merkittävimmiksi katsotut henkilöt ja heidän ympärilleen muodostuneet, esimerkiksi kansalliseen historiankirjoitukseen tai rakennehistoriaan keskittyneet koulukunnat. Ilman vastausta ovat sen sijaan jääneet perustavanlaatuiset historiografiset kysymykset, kuten miten ja miksi Ruotsin ja Suomen historiankirjoituksen kuva maiden yhteisen ajan historiasta (vuoteen 1809 asti) on rakentunut sellaiseksi kuin se on, ketkä sen ovat luoneet ja millaisia menetelmiä ja lähteitä on käytetty. Entä kuinka maiden vuoden 1809 jälkeistä aikaa koskeva historiankirjoitus on muotoutunut? Tärkeää olisi myös selvittää, mitä teemoja eri maissa on painotettu, mitä on jäänyt vähemmälle tai jopa kokonaan sivuutettu.

Teemanumeron artikkeleiden toivotaan keskittyvän eri näkökulmista ja erilaisia aineistoja ja tutkimusmenetelmiä hyödyntäen siihen, miksi ja miten kuva Suomen ja Ruotsin historiasta on muodostunut sellaiseksi kuin se on. Suomen historiaa leimaavat viimeisen viidensadan vuoden ajalta lukuisat murrokset, jotka ovat osin yhteisiä Ruotsin kanssa, osin ”kansallisia”.   Teemanumeron yksi keskeinen kysymys on, mistä Suomen ja Ruotsin historiografian erilaiset näkökulmat kumpuavat. Artikkelien aihepiirit voivat käsitellä Suomen ja/tai Ruotsin historiografiaa eri aikakausina 1500-luvulta 1900-luvulle. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella järjestetään toukokuussa 2018 seminaari, jossa tutkimustematiikkaa käsitellään eri näkökulmista.

Pyydämme korkeintaan 500 sanan artikkeliehdotuksia 1.9.2018 mennessä. Valinnoista teemanumeroon ilmoitetaan ehdotuksen jättäneille 15.10.2018 mennessä. Artikkelikäsikirjoitusten määräaika on 31.5.2019, minkä jälkeen ne käyvät läpi normaalin vertaisarviointimenettelyn. Lopulliset artikkelit tulee lähettää toimitukselle 31.12.2019 mennessä. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/ohjeet

Artikkeliehdotukset lähetetään teemanumeron toimittajille: FT Antti Räihä (antti.raiha@jyu.fi); Dosentti Anu Koskivirta (anu.k.koskivirta@jyu.fi); FM Petteri Impola (petteri.s.impola@jyu.fi).

 

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2019:
Puutarha ja luonto:

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2019, "Puutarha ja luonto", tarkastelee puutarhoja ja ihmisen muokkaamaa luontoa erilaisista näkökulmista eri aikakausina. Puutarhoilla, puistoilla ja muulla ihmisen muokkaamalla luonnolla on ollut tärkeä merkitys kautta vuosisatojen, vaikka niiden merkitykset ja konkreettiset muodot ovat vaihdelleet.

Teemanumerossa tavoitteena on luoda katsaus puutarhoihin ja luontoon kohdistuvaan ajankohtaiseen historiantutkimukseen. Puutarhoja on Suomessa tutkittu pitkään etenkin tyylihistoriallisesti, mutta viime vuosina puutarhahistoriaa on tutkittu myös uudenlaisista näkökulmista ja teemanumerossa toivotaankin uusia avauksia puutarhojen tutkimukseen liittyen. Puutarhojen tutkimukselle tyypillistä on ollut tieteidenvälisyys ja teemanumeroon ehdotettavat artikkelit voivat kernaasti hyödyntää monitieteisiä lähestymistapoja.

Artikkelit voivat käsitellä puutarhoja, puistoja ja ihmisen muokkaamaa luontoa yhtä lailla maaseudulla kuin kaupungissa. Puutarhoja ja luontoa voidaan tarkastella esimerkiksi talouden, kuluttamisen, sukupuolen, aistien ja tunteiden näkökulmasta. Tekstit voivat käsitellä puutarhoja ja luontoa sekä materiaalisina ympäristöinä että niihin liittyvien muistojen, merkitysten, kokemusten, toiveiden ja ideologioiden kautta. Artikkelit voivat käsitellä myös puutarhaa ja luontoa kirjoitettuna ja kuvattuna.

Noin 500 sanan mittaiset artikkelien abstraktit ja korkeintaan yhden sivun pituinen kirjoittajaesittely pyydetään lähettämään teemanumeron toimittajille Johanna Ilmakunnakselle (johanna.ilmakunnas@utu.fi) ja Laura Yli-Seppälälle (lhylse@utu.fi) 1.3.2018 mennessä.

Teemanumeron artikkelit valitaan abstraktien pohjalta. Valinnoista ilmoitetaan 15.4.2018 mennessä. Artikkelit lähetetään teemanumeron toimittajille 15.12.2018 mennessä, minkä jälkeen artikkelit vertaisarvioidaan. Lopulliset, vertaisarviointien ja toimittajien palautteen perusteella viimeistellyt artikkelit palautetaan toimittajille 31.8.2019 mennessä. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2019.

 

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon 2/2019:
Kaupunkihistoria: monet menneisyydet, uudet tulkinnat

Kansainvälisesti kaupunkihistoria on kasvava ja jatkuvasti aiheiltaan monipuolistuva tutkimusala. Viime vuosina tutkimus on kohdistunut, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme, toimijuuteen kaupungeissa, kaupunkilaisten kokemuksiin, muistoihin ja selviytymisstrategioihin tai kaupunkeihin moniaistillisina ympäristöinä. Tutkimukset ovat jatkuvasti tarkastelleet myös kaupunkien suhdetta keskusvaltaan ja kansallisvaltioihin. Osana kansainvälistä tutkimusperinnettä myös suomalainen kaupunkihistorian tutkimus on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana laajentunut ja monipuolistunut niin aihevalinnoiltaan kuin aikakausiltaan. Tutkimuksessa Kaupunkeja tutkitaan monikerroksisina ja -muotoisina erilaisten toimijoiden yhteisöinä – ei pelkästään historiallisten tapahtumien kulisseina.

Kutsumme Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon ”Kaupunkihistoria: monet menneisyydet, uudet tulkinnat” 2/2019 artikkeleita, jotka tarkastelevat kaupunkeja niin Suomessa kuin muualla tuorein näkökulmin ja menetelmin. Mitä on kaupunkihistorian tutkimus Suomessa tänään? Millaisin käsittein ja tutkimusmenetelmin kaupunkien menneisyyttä tutkitaan? Tarjottavien tekstien tulee olla alkuperäisiä ennen julkaisemattomia tutkimusartikkeleita, joissa teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä tarkastellaan empiirisen tutkimustapauksen kautta. Artikkelien aihepiiriä ei ole rajattu mihinkään tiettyyn teemaan. Samoin toivotamme lämpimästi tervetulleiksi eri aikakausia käsittelevät tekstit. Teemanumeron toimittajat kirjoittavat numeroon kaupunkihistorian uusinta tutkimusta kommentoivan katsausartikkelin.

Pyydämme enintään 500 sanan artikkeliehdotuksia viimeistään 30.11.2017 mennessä. Valinnoista teemanumeroon ilmoitetaan ehdotuksen jättäneille viimeistään 1.1.2018 mennessä. Artikkelikäsikirjoitusten on valmistuttava 30.6.2018 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi normaalin vertaisarviointimenettelyn. Referee-lausunnot jaetaan 15.9.2018 mennessä ja korjatut artikkelit tulee lähettää toimitukselle 1.1.2019 mennessä. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/ohjeet

Artikkeliehdotukset lähetetään teemanumeron toimittajista ensin mainitulle:

FT Matti O. Hannikainen, Helsingin yliopisto, matti.o.hannikainen@helsinki.fi

Dosentti Samu Nyström, Helsingin yliopisto, samu.nystrom@helsinki.fi

FT Tanja Vahtikari, Tampereen yliopisto, tanja.vahtikari@staff.uta.fi

--

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon 3/2018:
Uusi sotahistoria: Sodan sosiaali- ja kulttuurihistorian nykytila ja tulevaisuus

Vuonna 2006 ilmestyivät Ilona Kemppaisen (nyk. Pajari) väitöskirja Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana sekä Tiina Kinnusen ja Ville Kivimäen toimittama artikkelikokoelma Ihminen sodassa: Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Molemmissa teoksissa näkökulma oli ihmisten ja ihmisryhmien kokemuksissa ja tunteissa, niiden yhteiskunnallisessa rakentumisessa ja säätelyssä, sukupuolen ja muiden identiteettien merkityksessä sekä sota-ajan kansakunnan ja nationalismin analyysissa. Näiden eri tutkimussuuntien kirjoa on kutsuttu ”uudeksi sotahistoriaksi” (new military history); yhtä lailla voidaan puhua sotahistorian laajentumisesta sosiaali- ja kulttuurihistorian suuntaan.

Yli kymmenen vuotta jälkeenpäin suomalainen sotahistoria on todellakin monipuolistunut huomattavasti: erityisesti uudessa tutkimuksessa näkyvät sukupuolihistorian, etnologian, nationalismitutkimuksen sekä kokemus- ja tunnehistorian vaikutteet. Samalla on noussut kyseenalaiseksi, onko enää mielekästä vetää rajaa ”uuden” ja ”perinteisen” sotahistorian väliin: useissa tutkimuksissa ne limittyvät saumattomasti toisiinsa, eikä ero välttämättä alun perinkään ollut niin jyrkkä (vrt. esim. Kansakunta sodassa -kirjasarjan aihepiirit jo vv. 1989–92).

Kutsumme Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon ”Uusi sotahistoria” 3/2018 artikkeleita, jotka käsittelevät sotaa tuorein ja ajankohtaisin menetelmin ja näkökulmin. Mitä on tämän hetken sotahistoria ja mitä sotahistoria voi olla 5–10 vuoden kuluttua? Mitä aiheita on mahdollisesti jäänyt tutkimukselta varjoon? Tarjottavien artikkeleiden teemaa ei ole rajattu mihinkään aikakauteen tai erityiseen aihepiiriin, mutta niiden tulee olla tutkimusartikkeleita, joissa teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä tarkastellaan empiirisen tutkimuksen kautta. Teemanumeron toimittajat kirjoittavat numeroon katsausartikkelin, jossa esitellään uuden sotahistorian lähtökohtia ja suomalaista tutkimusperinnettä.

Pyydämme enintään 500 sanan artikkeliehdotuksia viimeistään 30.6.2017 mennessä. Abstraktista tulee ilmetä artikkelin aihe ja tutkimustehtävä, metodologinen näkökulma, aineisto sekä alustavat tutkimustulokset. Lisäksi abstraktin on vastattava kysymykseen, mitä uutta artikkeli tuo sotahistorian tutkimukseen. Valinnat teemanumeroon tehdään viimeistään 31.8.2017 mennessä, ja artikkelikäsikirjoitusten on valmistuttava vuoden 2017 loppuun, minkä jälkeen ne käyvät läpi normaalin vertaisarviointimenettelyn. Artikkelit noudattavat Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita: https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/ohjeet.

Artikkeliehdotukset lähetetään molemmille teemanumeron toimittajille:

Prof. Tiina Kinnunen, Oulun yliopisto, tiina.s.kinnunen@oulu.fi

Dos. Ville Kivimäki, Tampereen yliopisto, ville.j.kivimaki@uta.fi

--

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2017 : Historiantutkimus ja moderni länsimainen esoteria 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälisessä historiantutkimuksessa on tehty runsaasti uutta tutkimusta moderniksi länsimaiseksi esoteriaksi (modern western esotericism) kutsutusta ilmiöstä. Esoteria pakenee tarkkoja määritelmiä, mutta sillä tarkoitetaan usein salatun tiedon tavoittelua. Taustalla vaikutti historiallinen virtaus, jonka tunnetuimpiin ilmiöihin kuuluvat spiritualismin, teosofian ja antroposofian kaltaiset ylirajaiset liikkeet.

Yhtenä modernin länsimaisen esoterian kenttää yhdistävänä tekijänä on nähty pyrkimys tuottaa synteesejä kristillisen tradition ja tieteellisen rationalismin välille. Esoteria on mielletty usein marginaaliseksi, mutta nykytutkimus näkee sen 1800- ja 1900-lukujen aate- ja uskontohistoriaan, sukupuolihistoriaan sekä sekularisaation käsitteeseen oleellisesti kytkeytyvänä ilmiönä. Antoine Faivren, Wouter J. Hanegraaffin ja Alexandra Owenin mukaan modernilla länsimaisella esoterialla oli keskeinen merkitys 1800- ja 1900-lukujen kulttuurissa, jossa etsittiin uusia näköaloja paitsi taiteeseen ja tieteeseen myös uskonnollisuuteen, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen järjestäytymiseen.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron 2/2017 tarkoituksena on käsitellä Suomessa tehtävää modernin länsimaisen esoterian historiantutkimusta. Haemme artikkeleita, jotka käsittelevät ilmiötä, siihen kytkeytyviä liikkeitä ja toimijoita niin kansainvälisestä kuin kotimaisesta aineistosta käsin 1800–1900-lukujen kontekstissa. Olemme kiinnostuneita uusista avauksista modernisoituvaa Suomea koskevassa historiakuvassa ja siitä, kuinka kansainvälinen esoteria kytkeytyi osaksi paikallisen kulttuurin eri ilmiöitä ja kerroksia. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

- esoteria ja kansallinen historia
- esoteeristen liikkeiden ylirajaisuus
- sukupuolittunut esoteria
- esoterian suhde taiteeseen
- esoteria ja modernisoituva yksilökäsitys
- esoteria ja uskonnollisuuden murros
- esoteria, luokka ja työväenliike
- esoterian monitieteiseen tutkimuskenttään liittyvät metodologis-käsitteelliset kysymykset

Artikkelien abstraktit lähetetään 20.5.2016 mennessä teemanumeron toimittajille Maarit Leskelä-Kärjelle ja Antti Harmaiselle osoitteisiin maales@utu.fi ja antti.harmainen@uta.fi. Valinnoista ilmoitetaan kesäkuun alussa, ja ensimmäiset käsikirjoitusversiot artikkeleista pyydetään 30.10.2016 mennessä. Artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, minkä jälkeen teemanumeron toimittajat tekevät julkaisupäätöksen yhdessä Historiallisen Aikakauskirjan toimituksen kanssa. Viimeistellyt ja korjatut artikkelit toimitetaan maaliskuun lopussa 2017, ja teemanumero ilmestyy kesäkuussa 2017.

--

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 3/2016 ”Historian opetus murroksessa”

Historian opetus ja oppiminen (historian pedagogiikka) ovat nousevia tutkimusaloja Suomessa. Viimeisten vuosien aikana alalta on ilmestynyt useita väitöskirjoja ja erillistutkimuksia, joiden yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää kiinnostusta historiallisen ajattelun taitoja kohtaan.

Useissa tutkimuksissa on varsin kriittinen asenne nykyistä historian opetusta kohtaan, ei ainoastaan suhteessa peruskouluun tai lukioon, vaan myös yliopistoon. Historian opetukseen onkin kohdistettu runsaasti muutospaineita sekä oppiaineen sisä-, että ulkopuolelta. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmat uudistuvat vuonna 2016 ja ylioppilastutkinto sähköistyy. Suomi myös kansainvälistyy ja yhteiskunta muuttuu monikulttuurisemmaksi. Heijastuvatko nämä asiat käsityksiimme historiasta ja siitä, kuinka historiaa opitaan ja opetetaan? Muuttuuko historianopetus ja sen tavoitteet yhteiskunnan mukana? Mikä on historianopetuksen merkitys nyky-Suomessa?

Teemanumeron artikkeleiksi haetaan kirjoituksia, joissa pureudutaan historian opetuksen ja oppimisen tematiikkaan. Lähetä abstrakti (max. 1 sivu) Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron toimittajille Simo Mikkoselle (simo.mikkonen@jyu.fi), Matti Rautiaiselle (matti.a.rautiainen@jyu.fi) ja Anna Veijolalle (anna.veijola@jyu.fi) 30.11.2015 mennessä.

Abstraktien pohjalta kutsutaan kirjoittajilta varsinaiset artikkelit. Valinnoista ilmoitetaan 15.12.2015 mennessä. Valmiit artikkelit (max. 40 000 merkkiä välilyönteineen ja viitteineen) tulee lähettää teemanumeron toimittajille 15.3.2016 mennessä, minkä jälkeen ne lähetetään vertaisarvioitaviksi. Teemanumero ilmestyy syksyllä 2016.

--

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 1/2016 ”Esineet ja materiaalisuus historiassa”

Monilla aloilla esineitä ja materiaalisuutta on tutkittu hyvin pitkään. Viime aikoina myös historioitsijat ovat alkaneet kiinnostua yhä enemmän esineistä sekä aineistoina että tutkimuskohteina. Huomion kohteeksi ovat nousseet esineiden väistämätön läsnäolo ihmisyhteisöissä, niiden muuttuvat merkitykset ja monitahoiset vuorovaikutussuhteet.

Historiantutkimus voi tarjota uudenlaisia näkökulmia esineisiin ja materiaalisuuteen nostamalla esille menneisyyden materiaaliset käytännöt ja niihin liittyvän arvottamisen. Samalla se avaa pitkän aikavälin perspektiivin ihmisten ja esineiden suhteisiin. Siten historiantutkimus voi kontribuoida monitieteisiin keskusteluihin ja tehdä ymmärrettäväksi myös tämän päivän materiaalisuutta.

Teemanumeron kaikissa artikkeleissa toivotaan pohdittavan esineiden ja materiaalisuuden tutkimuksen metodisia ja teoreettisia lähtökohtia historian näkökulmasta. Artikkelit voivat keskittyä myös yksinomaan näihin kysymyksiin.

Käsiteltäviä aihealueita voivat olla esimerkiksi:

- esineet tiedon tuottamisen ja välittämisen prosesseissa

- esineet statuksen ja identiteetin muokkaajina ja osoittajina

- esineet ihmisten ja eläinten suhteiden välittäjinä

- elinympäristöjen esineellisyys

- keräämisen, omistamisen ja poisheittämisen kysymykset

- esinebiografiat

Lähetä abstrakti (max. 1 sivu) Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron toimittajalle Taina Syrjämaalle 1.4.2015 mennessä osoitteeseen taina.syrjamaa@utu.fi

Valinnoista ilmoitetaan 15.4.2015 mennessä. Valmiit artikkelit (max. 40 000 merkkiä välilyönteineen  ja viitteineen) tulee lähettää teemanumeron toimittajalle 15.9.2015 mennessä, minkä jälkeen ne vertaisarvioidaan. Teemanumero ilmestyy maaliskuussa 2016.

--

Kuolema historiassa

Historiallisen Aikakauskirjan 4/2014 teemanumero ”Kuolema historiassa” tarkastelee kuolemaan, kuolemiseen ja kuolleisiin liitettyjä ilmiöitä eri historiallisina ajanjaksoina eri puolilla maailmaa.

Kuolema on väistämätön osa ihmiselämää, mutta siihen on eri aikoina ja eri kulttuureissa liitetty erilaisia tapoja, uskomuksia, merkityksiä ja tunteita. Viimeisten vuosikymmenten aikana kuolema on alkanut kiinnostaa yhä enemmän myös historiantutkijoita. Varsinaisen kuoleman historian uranuurtajana voidaan pitää Philippe Ariès’ta, joka jo 1970- ja 1980-luvuilla tarkasteli ja määritteli kuolemaan liitettyjen asenteiden ja uskomusten erityispiirteitä eri aikakausina. Kuoleman historian klassikoiksi yltäneissä tutkimuksissaan Ariès teki tunnetuksi esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin ”kesytetty kuolema” ja ”kielletty kuolema”. Myöhemmissä tutkimuksissa Ariès’ta on kritisoitu muun muassa yleistämisestä ja yhteiskunnallisen viitekehyksen unohtamisesta. Ariès’n käsityksiä ovatkin sittemmin laajentaneet esimerkiksi Michelle Vovelle ja kuoleman väestötieteellistä ulottuvuutta tarkastellut Eino Jutikkala. Jutikkalan lisäksi Suomessa on julkaistu muutama kuoleman historiaan keskittyvä antologia, joissa kuolemaa on lähestytty esimerkiksi sairauden, sodan ja uskonnon näkökulmista; yksittäisissä tutkimuksissa on puolestaan tarkasteltu sankarikuolemia, kuoleman kulttuurihistoriaa ja kuolemaan liittyvää kansanperinnettä.

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumerossa luodaan katsaus Suomessa tehtävään kuolemantutkimukseen. Tavoitteena on laajentaa tutkimuskenttää tarkastelemalla marginaalisia tutkimuskohteita ja ehdottamalla uusia näkökulmia kuoleman historian tutkimiseen. Artikkeleissa voidaan tarkastella kuolemaa ja kuolemankulttuuria esimerkiksi sukupuolen, luokan tai eri ikäkausien kautta. Tekstit voivat käsitellä eri kulttuureissa ja eri historiallisina ajanjaksoina kuolemaan ja vainajiin liitettyjä uskomuksia, riittejä, tapoja, tunteita ja käytäntöjä sekä kuoleman materiaalisia ulottuvuuksia, kuten hautamuistomerkkejä ja hautausmaita. Kirjoituksissa voidaan myös pohtia erilaisia kuolintapoja – esimerkiksi sotakuolemia, itsemurhia, eutanasiaa – ja niiden merkityksiä historiassa.

Lähetä artikkelisi abstrakti Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron toimittajille Kirsi Kanervalle ja Anu Salmelalle 1.12.2013 mennessä osoitteisiin kirsi.kanerva(at)utu.fi ja anelsal(at)utu.fi.

Artikkelit valitaan teemanumeroon abstraktiehdotusten pohjalta. Valinnoista ilmoitetaan 15.12.2013 mennessä. Valmiit artikkelit tulee lähettää teemanumeron toimittajille 15.6.2014 mennessä, jonka jälkeen artikkelit vertaisarvioidaan. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2014.