Tiedotteet

Ruokahuollon toimivuudesta ja elintarvikkeiden riittävyydestä käytetään nykyisin sanaa ruokaturva. Ilmastonmuutos, pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet ruokaturvan voimakkaasti suomalaiseenkin keskusteluun. Samaan aikaan kiinnostus maatalouden ja ruoan historiaan on kasvussa sekä kansainvälisesti että Suomessa. Ruokaturvan perustana on maatalous, joka toimii vuorovaikutuksessa luonnonolosuhteiden, markkinavoimien, poliittisten ratkaisujen sekä tutkimuksen ja kehitystyön kanssa. Esimodernina aikana ruokaturva oli lähes täysin…

Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2025 Keisariaika: imperiumi ja Suomi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut monet tarkastelemaan melko vakiintuneiksi luultuja historiantulkintoja uudelleen. Suomen ja Venäjän federaation hyvien naapurisuhteiden vuosina vahvistui – alkuaan kiistanalainen – tulkinta Suomen pitkästä 1800-luvusta ”keisariaikana”, jolloin suuriruhtinaskunta irrotettiin Ruotsista mutta Venäjään kiinnittymisen sijasta se rakensi oman kaksikielisen kansakuntansa. 1800-luvun perustuslaillisessa tulkinnassa ja siitä…

Tervetuloa Historiallisen Aikakauskirjan juhlaseminaariin 14.11.2023 Historian Ystäväin Liitto, Suomen Historiallinen Seura ja Historiallisen Aikakauskirjan toimitus järjestävät 14.11.2023 klo 14–17 juhlaseminaarin Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta. Seminaari järjestetään Tieteiden talolla salissa 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki).   Ohjelma 14.15 Tervetulosanat Historiallisen Aikakauskirjan hallituksen puheenjohtaja Kari Salmi 14.30 Juhlaesitelmä ”Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta”, professori Petri Karonen 15.15 Paneeli ”Mistä…

Suomalaisessa historiantutkimuksessa nationalismia on käsitelty erityisesti 1800-luvun “kansallisen heräämisen”, vuosisadan vaihteen poliittisen aktivoitumisen, itsenäistymisen ja sisällissodan, 1920- ja 1930-lukujen jännitteiden sekä talvi- ja jatkosodan yhteyksissä. Toisen maailmansodan jälkeisen historian osalta nationalismin selitysvoima poliittisena liikkeenä ja ideologiana tuntuu hiipuvan. Sodan lopputulos, uudet poliittiset realiteetit ja kansallismielisten järjestöjen lakkautukset vaikuttivat siihen, että aiempi aggressiivinen retoriikka katosi suomalaisesta…

Seksuaalisuuden historia on kansainvälisesti vilkas tutkimuskenttä, johon liittyvää keskustelua on käyty viime vuosina enenevissä määrin myös Suomessa. Alan tutkimuksissa on tarkasteltu niin seksuaalisten identiteettien, seksuaalisten käytäntöjen kuin lisääntymisen tai seksuaalisuuteen liittyvän hyväksikäytön ja väkivallan historioita. Tutkimusten myötä ymmärrys seksuaalisuuden historiasta on muuttunut moninaiseksi ja menneisyyden seksuaalisuutta koskevat tutkimukset ovat tarjonneet historian tutkimukselle laajemminkin tärkeitä pohdintoja…

Erilaiset kaupunkilaisten ryhmät ja yhteisöt ovat tärkeä osa monipuolista kaupunkihistoriaa. Eri sosiaaliryhmät ovat olleet tutkimuksen kohteina jo pitkään, ja esimerkiksi naisten toimijuutta kaupungeissa on nostettu vahvemmin esiin viime vuosikymmenien aikana. Lisäksi kaupunkeja voidaan tarkastella esimerkiksi niissä asuneiden lasten, vanhusten, vammaisten, etnisten vähemmistöjen, eri kieliryhmien tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmista. Kun kaupunkeja lähestytään sosiaalisina ja materiaalisina…

Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumerossa (2/2023) paneudutaan nostalgiakäsitteen ja nostalgisten ilmiöiden eri puoliin historiallisesta näkökulmasta. Nostalgia-käsite syntyi uuden ajan alussa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvaamaan sairaalloista koti-ikävää. Muotikäsitteeksi se muodostui 1800-luvulla, suurten muuttoliikkeiden ja yhteiskunnallisten mullistusten aikana, jolloin yksilön tunne ja ajan kokemus nousivat keskiöön. Nostalgiaa on tutkimuksellisena käsitteenä sovellettu usein muistin, menneisyyden ja nykyisyyden suhteen käsittelyyn, mutta viime…

Menneisyyden tarkastelu ei ole historiantutkijoiden yksinoikeus vaan mennyttä käytetään niin paikallisidentiteetin kuin fiktionkin raaka-aineena. Osa historian käytöstä osallistuu ajankohtaisiin poliittisiin kamppailuihin. Sosiaalisen median näennäishistoriakeskusteluissa kiertävät esimerkiksi tulkinnat Suomen muinaisesta suuruuden ajasta ja suositus televisiosarjat kommentoivat uuspopulistisia poliittisia käänteitä. Historian poliittinen käyttö ei ole kuitenkaan vain nykyajan ilmiö. ”Historian poliittinen käyttö kytkee menneisyyden nykyhetkeen: historialla oikeutetaan…

Historiallinen Aikakauskirja uudelleen digitoi vuoden 2021 aikana sarjansa. Digitoidut aineistot julkaistaan myöhemmin Journal.fi-sivustolla. Osana tätä hanketta päivitämme julkaisusopimukset Historiallisen Aikakauskirjan kirjoittajien kanssa. Sopimukset lähetetään kirjoittajille sähköpostitse ja ne allekirjoitetaan sähköisesti. Julkaisusopimusten päivitys on alkanut kesäkuussa ja jatkuu koko loppuvuoden. Julkaisusopimusten päivitystä varten keräämme Historialliseen Aikakauskirjaan vuosien varrella kirjoittaneiden henkilöiden yhteystietoja. Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa yhteystietosi,…

Vammaisuus on globaali ilmiö, joka on ollut osa ihmiselämää läpi historian ja koskettaa kaikkia yhteiskuntia tänäkin päivänä.  Kansainvälisesti disability history -nimellä tunnettu tutkimusala on ollut nosteessa erityisesti 2000-luvulta lähtien. Historiallinen Aikakauskirja (2/2021) tarttuu tähän ajankohtaiseen tutkimusaiheeseen suomalaisen vammaisuuden historian tutkimuksen näkökulmasta. Teemanumero käynnistyi mielenkiinnosta tarkastella vammaisuuden historian tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. ”Vammaisuuteen liittyvää tutkimusta on…