122. vuosikerta
Ajankohtaista
Ruokahuollon toimivuudesta ja elintarvikkeiden riittävyydestä käytetään nykyisin sanaa ruokaturva. Ilmastonmuutos, pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet ruokaturvan voimakkaasti suomalaiseenkin keskusteluun. Samaan aikaan kiinnostus maatalouden ja ruoan historiaan on kasvussa sekä kansainvälisesti että Suomessa. Ruokaturvan perustana on maatalous, joka toimii vuorovaikutuksessa luonnonolosuhteiden, markkinavoimien, poliittisten ratkaisujen sekä tutkimuksen ja kehitystyön kanssa. Esimodernina aikana ruokaturva oli lähes täysin…
Lue lisää >Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 2/2025 Keisariaika: imperiumi ja Suomi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut monet tarkastelemaan melko vakiintuneiksi luultuja historiantulkintoja uudelleen. Suomen ja Venäjän federaation hyvien naapurisuhteiden vuosina vahvistui – alkuaan kiistanalainen – tulkinta Suomen pitkästä 1800-luvusta ”keisariaikana”, jolloin suuriruhtinaskunta irrotettiin Ruotsista mutta Venäjään kiinnittymisen sijasta se rakensi oman kaksikielisen kansakuntansa. 1800-luvun perustuslaillisessa tulkinnassa ja siitä…
Lue lisää >Tervetuloa Historiallisen Aikakauskirjan juhlaseminaariin 14.11.2023 Historian Ystäväin Liitto, Suomen Historiallinen Seura ja Historiallisen Aikakauskirjan toimitus järjestävät 14.11.2023 klo 14–17 juhlaseminaarin Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta. Seminaari järjestetään Tieteiden talolla salissa 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Ohjelma 14.15 Tervetulosanat Historiallisen Aikakauskirjan hallituksen puheenjohtaja Kari Salmi 14.30 Juhlaesitelmä ”Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta”, professori Petri Karonen 15.15 Paneeli ”Mistä…
Lue lisää >CFP: Nationalismi ja eletty kansakunta Suomessa toisen maailmansodan jälkeen 1945–2000 (HAik 4/2024)
Suomalaisessa historiantutkimuksessa nationalismia on käsitelty erityisesti 1800-luvun “kansallisen heräämisen”, vuosisadan vaihteen poliittisen aktivoitumisen, itsenäistymisen ja sisällissodan, 1920- ja 1930-lukujen jännitteiden sekä talvi- ja jatkosodan yhteyksissä. Toisen maailmansodan jälkeisen historian osalta nationalismin selitysvoima poliittisena liikkeenä ja ideologiana tuntuu hiipuvan. Sodan lopputulos, uudet poliittiset realiteetit ja kansallismielisten järjestöjen lakkautukset vaikuttivat siihen, että aiempi aggressiivinen retoriikka katosi suomalaisesta…
Lue lisää >Seksuaalisuuden historia on kansainvälisesti vilkas tutkimuskenttä, johon liittyvää keskustelua on käyty viime vuosina enenevissä määrin myös Suomessa. Alan tutkimuksissa on tarkasteltu niin seksuaalisten identiteettien, seksuaalisten käytäntöjen kuin lisääntymisen tai seksuaalisuuteen liittyvän hyväksikäytön ja väkivallan historioita. Tutkimusten myötä ymmärrys seksuaalisuuden historiasta on muuttunut moninaiseksi ja menneisyyden seksuaalisuutta koskevat tutkimukset ovat tarjonneet historian tutkimukselle laajemminkin tärkeitä pohdintoja…
Lue lisää >Missä sinä kuvittelet olevasi? Var tror du att du är? Where do you think you are? This is a central question in Toista Maata, the newly curated exhibition detailing Finland’s history (or perhaps Finnish history, or the history of people in Finland; the question remains somewhat open) from the early Middle Ages to the…
Lue lisää >Erilaiset kaupunkilaisten ryhmät ja yhteisöt ovat tärkeä osa monipuolista kaupunkihistoriaa. Eri sosiaaliryhmät ovat olleet tutkimuksen kohteina jo pitkään, ja esimerkiksi naisten toimijuutta kaupungeissa on nostettu vahvemmin esiin viime vuosikymmenien aikana. Lisäksi kaupunkeja voidaan tarkastella esimerkiksi niissä asuneiden lasten, vanhusten, vammaisten, etnisten vähemmistöjen, eri kieliryhmien tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmista. Kun kaupunkeja lähestytään sosiaalisina ja materiaalisina…
Lue lisää >Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumerossa (2/2023) paneudutaan nostalgiakäsitteen ja nostalgisten ilmiöiden eri puoliin historiallisesta näkökulmasta. Nostalgia-käsite syntyi uuden ajan alussa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvaamaan sairaalloista koti-ikävää. Muotikäsitteeksi se muodostui 1800-luvulla, suurten muuttoliikkeiden ja yhteiskunnallisten mullistusten aikana, jolloin yksilön tunne ja ajan kokemus nousivat keskiöön. Nostalgiaa on tutkimuksellisena käsitteenä sovellettu usein muistin, menneisyyden ja nykyisyyden suhteen käsittelyyn, mutta viime…
Lue lisää >Menneisyyden tarkastelu ei ole historiantutkijoiden yksinoikeus vaan mennyttä käytetään niin paikallisidentiteetin kuin fiktionkin raaka-aineena. Osa historian käytöstä osallistuu ajankohtaisiin poliittisiin kamppailuihin. Sosiaalisen median näennäishistoriakeskusteluissa kiertävät esimerkiksi tulkinnat Suomen muinaisesta suuruuden ajasta ja suositus televisiosarjat kommentoivat uuspopulistisia poliittisia käänteitä. Historian poliittinen käyttö ei ole kuitenkaan vain nykyajan ilmiö. ”Historian poliittinen käyttö kytkee menneisyyden nykyhetkeen: historialla oikeutetaan…
Lue lisää >Historiallinen Aikakauskirja uudelleen digitoi vuoden 2021 aikana sarjansa. Digitoidut aineistot julkaistaan myöhemmin Journal.fi-sivustolla. Osana tätä hanketta päivitämme julkaisusopimukset Historiallisen Aikakauskirjan kirjoittajien kanssa. Sopimukset lähetetään kirjoittajille sähköpostitse ja ne allekirjoitetaan sähköisesti. Julkaisusopimusten päivitys on alkanut kesäkuussa ja jatkuu koko loppuvuoden. Julkaisusopimusten päivitystä varten keräämme Historialliseen Aikakauskirjaan vuosien varrella kirjoittaneiden henkilöiden yhteystietoja. Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa yhteystietosi,…
Lue lisää >- 1
- 2
- 3
- …
- 5
- Seuraava »
Miten lehden voi tilata tai ostaa?
Tilaa vuosikerta tällä lomakkeella.
Historiallisen Aikakauskirjan irtonumerot maksavat 14 € ja niitä voi ostaa näistä myyntipisteistä:
- Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki
- Rosebud kirjakaupat: Sivullinen, Tiedekulma, Citycenter, Kaivopiha, Mariankatu ja Rosebudin verkkokauppa
Vanhoja irtonumeroita voi tiedustella lehden taloudenhoitajalta osoitteesta eira.aalto(at)helsinki.fi.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja muut muutokset, katso ohje.
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu
Historiallinen Aikakauskirja noudattaa referee-järjestelmää, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. Historiallisen Aikakauskirjan yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet.
