Esoteriaa käsittelevä tutkimus haastaa vakiintuneita käsityksiä menneestä

Vera Hjel oli yksi niistä suomalaisista, jotka kiinnostuivat esoteriasta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Julkisesta kuvastaan Hjelt kuitenkin häivytti esoteerisen ajattelunsa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Charlers Riis & Co. CC BY 4.0 -lisenssi.

Esoteeristen liikkeiden tutkimus on noussut vähitellen historiantutkimuksen validiksi tutkimuskohteeksi, mutta yhä edelleen aiheeseen liittyy runsaasti erilaisia myyttejä ja ennakkoluuloja. Näin on etenkin Suomessa, jossa esoteeriset liikkeet ovat vasta aivan viime vuosina saaneet laajempaa huomiota.

Moderni länsimainen esoteria määritellään ilmiöksi, joka ulottuu 1700-luvulta nykypäivään. Tampereen yliopiston historiatieteiden tohtorikoulutettava Antti Harmaisen mukaan muinaiskreikan esoterikos-sanasta juonnettu esoteria viittaa sisäryhmään kuulumiseen.

Myös moderni länsimainen esoteria perustuu ajatukseen salatusta, suljetuille ryhmille kuuluvasta tiedosta, joka on kätkeytynyt historiallisten uskontojen ja eri filosofisten traditioiden tuottamiin teksteihin.

”Esoteerinen tieto on nähty avaimena olemassaolon suuriin arvoituksiin ja sen avulla on pyritty selittämään niin luonnonlakien olemusta kuin ihmisen kuolemanjälkeisiä kohtaloitakin.”

Suomalaisella tutkimuskentällä moderni länsimainen esoteria on perinteisesti esitetty 1900-luvun taitteen taiteilijoita ja älymystöä innoittaneena virtauksena. Etenkin Teosofinen Seura (Theosophical Society) on nähty kentän oleellisimpana toimijana.

Tuorein tutkimus on kuitenkin osoittanut, että Suomessa vaikuttaneiden esoteeristen liikkeiden ja niiden ajamien käsitysten kirjo oli laajempi kuin aikaisemmin on tiedetty.

”Esoteriaan kytkeytyvät liikkeet ottivat kantaa moniin aikalaisjulkisuutta kiihdyttäneisiin keskusteluihin kuten uskonnonvapauskiistaan, sukupuolten tasa-arvoon, työväenliikkeiden muotoutumiseen, seksuaalimoraaliin, vegetarismiin ja eläinsuojelukysymyksiin”, Harmainen kertoo.

Esoteria avaakin mahdollisuuden tarkastella modernisoituvan Suomen ja Euroopan historiaan kuuluvia ydinteemoja intersektionaalisesta näkökulmasta. Esoteeristen liikkeiden vaikutus myös kattoi ajallisesti laveamman ajanjakson kuin 1900-luvun taitteen ja ensimmäisen neljänneksen
Tutkimusta eettisesti

Kansainvälisellä tutkimuskentällä moderni länsimainen esoteria on noussut historiantutkimuksen keskiöön viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa tutkimus on keskittynyt etenkin Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistoihin, joissa työskentelevät tutkijat ovat yhdistäneet voimansa dosentti Maarit Leskelä-Kärjen johtamassa Uudet Etsijät -hankkeessa.

Historiantutkijat ovat pohtineet esimerkiksi esoteerisen ajattelun roolia 1700-luvun kristillisessä mystiikassa sekä työväen historiassa. Tutkimuksissa onkin korostettu esoterian yhteyksiä niin filosofiaan, teologiaan kuin taide- yhteiskunta- ja kulttuuriteoriaankin.

Modernin länsimaisen esoterian näkökulma on laajentanut myös käsityksiämme viime vuosisatojen uskonnollisuudesta.

”Esoterian kentän kautta tarkasteltuna 1700-luvulta nykypäivään ulottuva uskontohistoriallinen kaari näyttäytyy huomattavasti aiempaa moniselitteisempänä. Alan tutkijat ovat esimerkiksi esittäneet, että modernin länsimaisen uskonnollisuuden perustava liikesuunta ei ole sekularisoituminen vaan uskonnollisuuden muutos”, Harmainen valottaa.

Esoteerinen näkökulma ei monipuolista tulkintoja pelkästään historiantutkimuksen laajemmista linjoista. Esoteerisissa käsityksissä oli kyse myös henkilökohtaisista vakaumuksista, joiden vaikutukset näkyivät yhtä lailla arjen tasolla.

”Modernin länsimaisen esoterian historia niveltyy myös 2000-luvun historiantutkimuksessa käytettyyn eletyn uskonnon (lived religion) näkökulmaan.”

Menneisyyden toimijoiden henkilökohtaisten pohdintojen tarkastelu tuo tutkimukseensa myös omat haasteensa.

”Esoteeristen käsitysten tutkimus sivuaa usein kohteina olevien yksilöiden pohdintoja, joissa risteilevät uskonnollisuuden, ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden kaltaiset teemat ja erilaiset henkilökohtaiset toiveet ja pelot. Tällöin on tärkeää tehdä selväksi, millaisilla eettisillä ja tulkinnallisilla premisseillä tutkimuskohteen yksityisyyttä tarkastellaan”, Harmainen muistuttaa.

Antti Harmaisen ja Maarit Leskelä-Kärjen toimittama Historiallisen Aikakauskirjan numero 2/2017 keskittyi modernin länsimaisen esoterian tuoreimpaan tutkimukseen. Nyt pohdintaa jatketaan Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä maanantaina 11.9.2017 klo 18 alkaen järjestettävässä paneelikeskustelussa.

Heidi Kurvinen

Kuvaaja: Charlers Riis & Co. CC BY 4.0 -lisenssi.