CFP: Nationalismi ja eletty kansakunta Suomessa toisen maailmansodan jälkeen 1945–2000 (HAik 4/2024)

Suomalaisessa historiantutkimuksessa nationalismia on käsitelty erityisesti 1800-luvun “kansallisen heräämisen”, vuosisadan vaihteen poliittisen aktivoitumisen, itsenäistymisen ja sisällissodan, 1920- ja 1930-lukujen jännitteiden sekä talvi- ja jatkosodan yhteyksissä. Toisen maailmansodan jälkeisen historian osalta nationalismin selitysvoima poliittisena liikkeenä ja ideologiana tuntuu hiipuvan. Sodan lopputulos, uudet poliittiset realiteetit ja kansallismielisten järjestöjen lakkautukset vaikuttivat siihen, että aiempi aggressiivinen retoriikka katosi suomalaisesta julkisuudesta.

Nationalismi itse ei kuitenkaan kadonnut vaan muuttui vuosien 1944/45 jälkeisessä Suomessa. Se nivoutui esimerkiksi orastavan hyvinvointivaltion rakenteisiin, lasten kasvatukseen ja koulutyöhön, sodan muistamiseen, urheiluun ja kulttuuriin sekä vaikutti monella muulla tapaa suomalaisten elämään ja identiteetteihin. Nationalismi arkipäiväistyi ja lauhtui verrattuna edeltävien vuosikymmenten “kuumaan kansallismielisyyteen”. Viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa kansakuntaa 1900-luvun toisen puoliskon länsimaisissa yhteiskunnissa on teoretisoitu mm. arkipäiväisen nationalismin (everyday nationalism) käsitteen avulla.

Kylmän sodan päättyminen muutti jälleen nationalismin luonnetta. ”Uuspatriotismiksi” kutsuttu käänne kiteytyi toisen maailmansodan muistokulttuurin uudessa nousussa. Epäselväksi jäänyt sodan lopputulos vaihtui uudessa ilmapiirissä selkeään, moraaliseen voittoon. Veteraani- ja sotasukupolvi nousi julkisuudessa jalustalle, ja kylmän sodan ”suomettuneisuuden” aika näyttäytyi epäisänmaallisena aikakautena. 1990-luvulla suomalaisten identiteetit vaikuttivat olevan murroksessa. Lama-Suomessa toisen maailmansodan muistaminen tuntui vahvistavan kokemusta suomalaisuudesta, samalla kun Euroopan unioniin liittyminen muokkasi identiteettejä ja nationalismia uuteen suuntaan – niin vahvistaen kuin uhaten kokemuksia kansakuntaan kuulumisesta.

Etsimme ehdotuksia tutkimusartikkeleiksi Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon, joka käsittelee nationalismia ja kansakuntakokemusta Suomessa toisen maailmansodan päättymisestä vuosituhannen vaihteeseen saakka. Mahdollisia käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi:

• Toisen maailmansodan päättymisen vaikutukset kansakuntakokemukseen
• Kansakuntakokemuksen ja hyvinvointivaltion yhteenkietoutuminen
• Nationalismin arkipäiväiset ilmenemismuodot ja prosessit
• Vähemmistöt ja nationalismi
• Muuttuvat ja uudelleen rakennetut kansalliset symbolit ja mielikuvat
• Materiaalisuus, tunteet ja aistimellisuus nationalismissa
• Kansakuntakokemuksen, muistin ja kollektiivisen muistamisen väliset suhteet
• Kylmän sodan päättyminen, 1990-luvun lama ja Euroopan unioniin liittyminen

Lähetä enintään 400 sanan mittainen artikkeliehdotuksesi 31.3.2023 mennessä osoitteeseen ville.yliaska[at]tuni.fi. Ehdotuksesta on käytävä ilmi artikkelin aihe ja työotsikko, tutkimuskysymykset ja niiden yhteys teemanumeroon, artikkelin teoreettiset ja metodologiset näkökulmat sekä keskeinen aineisto. Liitä ehdotuksen mukaan myös lyhyt kirjoittajaesittely itsestäsi. Valinnat artikkeleista tehdään huhtikuun 2023 loppuun mennessä. Artikkelikäsikirjoitusten deadline on vuoden 2023 lopussa, minkä jälkeen tekstit käyvät läpi vertaisarvioinnin.

Valmiiden artikkeleiden enimmäispituus on 40 000–50 000 merkkiä välilyönteineen ja alaviitteineen. Artikkeleissa noudatetaan Historiallisen Aikakauskirjan yleisiä kirjoitusohjeita:

https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittavat Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä työskentelevät tutkijat Ville Kivimäki, Tuomas Tepora, Tanja Vahtikari ja Ville Yliaska (https://research.tuni.fi/hex/). Teemanumero on myös osa Tuomas Teporan johtamaa Suomen Akatemian tutkimushanketta Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 sekä Tanja Vahtikarin johtamaa Koneen Säätiön tutkimushanketta Äitiyspakkaus tunne-esineenä: Hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle.